Keskuskauppakamari julkaisi tilaston suomalaisyritysten vientikauppaa varten tarvitsemien alkuperätodistusten määristä. Tilaston mukaan todistuksia haettiin viime vuonna kauppakamareilta 14 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Suurin lasku viennissä tapahtui loppuvuodesta.
– On hyvä muistaa, että kauppakamarin alkuperäistodistuksia käytetään vain osaan vientimaista - käytännössä kolmansiin maihin vietäessä. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta näistä alkuperäistodistuksia vaativista maista Suomen vienti on kokonaisuudesta vain alle prosentin luokkaa, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori.
Suomesta kaiken viennin osuus on suurinta EU:hun, yli 50 prosenttia. Saksaan yksittäisenä maana viennin osuus on 12 prosenttia kokonaisviennistä. Yhdysvaltoihin viennin osuus on lähes 10 prosenttia ja Kiinaan noin viisi prosenttia.
Kaikkiaan alkuperätodistuksia myönnettiin viime vuonna vain noin 50 000 kappaletta, kun parhaina vuosina määrä on ollut lähes 80 000 todistusta.
Viime vuoden syksyä kohden alkuperätodistusten määrät vähenivät ja loppuvuonna lasku jyrkkeni.
Keskuskauppakamarin mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vähensi alkuperätodistusten kysyntää huomattavasti vuonna 2022, ja lasku on jatkunut sodan jatkumisen myötä edelleen.
Vienti lisääntyi muutamaan maahan
Venäjälle myönnettiin viime vuonna vain muutamia alkuperätodistuksia: määrä laski edellisvuodesta 75 prosenttia.
Sen sijaan kasvua alkuperätodistusten määrässä oli viime vuonna Kazakstaniin.
– Yksi syy siihen on se, että kun Venäjän kauppa lähes loppui, niin samoille tuotteille ja palveluille pyrittiin etsimään markkinoita lähistöiltä.
Hänen mukaansa Kazakstanissa on tarvetta esimerkiksi kaivosteknologialle ja vedenpuhdistusjärjestelmille. Maassa on myös ollut isoja opetus- ja kouluhankkeita, joihin on myyty esimerkiksi huonekaluja.
– Riski tavaran Venäjälle päättymisestä on aina olemassa, tosin siihen on tiukasti puututtu. EU:n ja Yhdysvaltojen hallinnot ovat asiasta Kazakstania huomauttaneet. Sekin tiedostetaan, että mikään järjestelmä ei ole täysin vedenpitävä, Vuori tunnustaa.
Hänen mukaansa sanktioiden noudattaminen on kuitenkin myös Kazakstanin intresseissä.
– Muuten heidän lupaavasti kehittyvä talous ja vientikauppa lännen kanssa joutuisi vaikeuksiin ja tyrehtyisi.
Valoa tunnelin päässä
Eniten alkuperätodistuksia myönnettiin viime vuonna Turkkiin, Kiinaan, Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin. Tosin myös näihin maihin suuntautuva vienti laski edellisvuoteen verrattuna. Alkuperätodistusten määrä väheni vuoden aikana myös Kiinaan 15 prosentilla.
Sen sijaan vienti veti Persianlahden maihin: voimakkainta nousu oli Irakiin, 85 prosenttia ja Omaniin, 22 prosenttia.
– Arabimaissa on käynnissä voimakas vihreä siirtyvä, toisaalta siellä on myös käynnissä monia digitalisaation hankkeita, kuten älykaupunkeja, -satamia, lentoasemien rakennushankkeita. Suomalaiset yrittävät päästä näille markkinoille, ja tilastot näyttävät, että joitakin kauppoja on myös onnistuttu tekemään, EK:n Timo Vuori sanoo.
Hänen mukaansa kansainvälinen korkotaso ja rahan hinta on tehnyt Suomen vientikaupan kalliimmaksi.
Koronapandemia ja Ukrainan sodan alettua monet yritykset täyttivät varastonsa.
– Kun rahan hinta laskee ja varastot hupenevat, niin oletettavaa on, että kaupankäynti alkaa virkoamaan. Varsinkin tämän vuoden loppuosasta uskotaan, että maailmantalous ja Suomen viesti kehittyvät positiivisesti.
Timo Vuoren mukaan Suomella on hyvät edellytykset lisätä vientiään talouden piristyessä.
– Kaikkialla on kysyntää vihreän siirtymän tuotteille ja palveluille. Suomella on näissä kaikissa annettavaa teknologia- ja oppimismielessä. Meillä on hyvin kortit taskussa, Vuori toteaa.