Lapin asukasmäärä kasvoi viime vuonna maahanmuuton ansiosta – Kemijärvi on yksi muuttovoittokunnista

Lapissa syntyi viime vuonna 1251 vauvaa ja menehtyi 1662 ihmistä.

Ukrainasta paennut Jelena Grininger katsoo rajan yli Venäjälle uudessa kodissaan Sallassa
Lapista kotikuntansa saaneet Ukrainan pakolaiset nostivat viime vuonna Lapin väkilukua. Kuvituskuva Sallasta. Kuva: Annu Passoja / Yle
  • Taina Nuutinen-Kallio

Lapin väkimäärä kasvoi viime vuonna 347 henkilöllä, ja maakunnan väkiluku oli viime vuoden lopussa 176 134. Kasvua selittää Tilastokeskuksen ennakkotietojen lukujen valossa ennen muuta maahanmuutto.

Ulkomailta Lappiin muutti 1661 henkilöä ja Lapista ulkomaille vain 281.

Kansainväliseen maahanmuuttoon vaikuttavat osin Ukrainan pakolaiset, jotka pystyivät hakemaan kotikuntaa asuttuaan Suomessa vuoden.

Esimerkiksi Rovaniemestä kotikaupungin on saanut viime vuonna 213 Ukrainan pakolaista.

Ulkomailta Rovaniemelle muutti 706 henkilöä ja kaupungista ulkomaille 88 eli nettomaahanmuutto oli 618 henkilöä. Rovaniemen väkiluku kasvoi yhteensä 766 henkilöllä. Väkiluku on ollut kasvussa jo yli 20 vuotta.

Kemissä väkiluvun pienenemistä hidasti maahanmuutto, ja kaupungin nettomaahanmuutto oli viime vuonna 223 henkilöä.

Muuttovoittokaupunki Kemijärven nettomaahanmuutto oli 131, Kittilässä 38 ja Torniossa 77, kun taas esimerkiksi se oli Enontekiöllä -4.

Kemijärven vt. kaupunginjohtaja Marjo Säärelä hymyilee kameralle valtuustosalissa.
Marjo Säärelän mukaan Kemijärven asukkaiksi siirtyi viime vuonna noin 100 ukrainalaista. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Sadasta ukrainalaisesta tuli kemijärveläisiä

Pitkään väestökadosta kärsineen Kemijärven asukkaiksi siirtyi viime vuonna vt. kaupunginjohtaja Marjo Säärelän mukaan noin 100 ukrainalaista.

– Toivomme, että ukrainalaisista osa jäisi pysyvästi Kemijärvelle. Olemme tehneet paljon töitä sen eteen, että he kotiutuisivat Kemijärvelle.

Säärelän mukaan kaupungilla on hyvät yhteistyösuhteet vastaanottokeskuksen kanssa.

– Tiedot siirtyvät hyvin, joten olemme pystyneet tukemaan ja avustamaan heitä. Esimerkiksi kansalaisopiston suomen kielen kurssit ovat hyvin suosittuja, ja niitä tarpeen mukaan lisätään.

Säärelän mukaan ukrainalaiset ovat työllistyneet hyvin niin kaupungin organisaatioihin kuin kemijärveläisiin yrityksiinkin.

Myös Suomen sisäinen muuttoliike oli Kemijärvelle plusmerkkinen.

– Meille on tullut paluumuuttajia, ja osa kakkoskotinaan Kemijärveä pitäneistä on siirtynyt pysyvästi kaupunkilaisiksi, Säärelä kertoo.

KuntaVäestön lisäys + tai vähennys -Asukasluku 2023 lopussa
Enontekiö-421770
Inari+797125
Kemi-13519368
Kemijärvi+317029
Keminmaa-807690
Kittilä1776814
Kolari114012
Muonio422324
Pelkosenniemi- 36911
Pello- 103249
Posio- 762923
Ranua-193599
Rovaniemi76665 285
Salla63343
Savukoski-10978
Simo-492828
Sodankylä-38133
Tervola-302832
Tornio-21421015
Utsjoki-371142
Ylitornio-243764

Sisäinen muuttoliike jäi pakkaselle

Suomen sisäinen muuttoliike oli Lapissa melko tasaista. Lapista kuitenkin muutettiin hieman enemmän pois kuin mitä maakuntaan muutettiin. Tässä Lappi jäi 16 henkilön verran pakkaselle.

Tilastoista käy ilmi, että Lapista muutettiin pois eniten ensimmäisen puolen vuoden aikana. Huhti–kesäkuun aikana Lapista toiseen maakuntaan muutti 511 henkilöä

Viime vuonna asukaslukuaan kasvattivat Inari (+79), Kemijärvi (+31), Kittilä (+177), Kolari (+11), Muonio (+42), Rovaniemi (+766) ja Salla (6).

Lapissa syntyi viime vuonna 1251 vauvaa ja menehtyi 1662 ihmistä. Eniten vauvoja syntyi Rovaniemelle, joskin sielläkin kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän. Pelkosenniemelle ei syntynyt koko vuonna yhtään vauvaa, Savukoskelle syntyi neljä.

Edit. 29.1. klo 22.28 Lisätty Marjo Säärelän kommentit