Kuka olen, jos en opiskele tai käy töissä?
Tähän kysymykseen moni nuori aikuinen etsii vastausta. Tässä jutussa kuullaan outokumpulaisten Iidan, 24, ja Tiian, 24 ajatuksia yhteiskunnan asettamista paineista.
Toisen asteen tutkinnon eli lukion tai ammattikoulun suorittamisella on suuri merkitys nuorten aikuisten käsityksiin itsestä ja omista mahdollisuuksista elämässä. Itä-Suomen yliopiston tutkija Heli Mutanen haastatteli väitöstutkimustaan varten 15:tä työn ja koulutuksen ulkopuolella ollutta nuorta aikuista.
– Koulutuksen loppuun saattaminen on raskas jakolinja. Se määrittää haastateltujen nuorten silmissä ihmisen arvoa, Heli Mutanen sanoo.
Mitä pidemmäksi aikaa nuori ajautui koulutuksen tai työn ulkopuolelle, sitä kapeammaksi muuttui käsitys omista mahdollisuuksista.
– Nuoret kokivat itsensä ulkopuolisiksi koulutuksen ja työn ihanteista. Käsitys siitä, mihin omat kyvyt riittävät ja mikä ylipäätään on elämässä mahdollista, kapeutui.
Moni haastatelluista nuorista koki työn ja opiskelun vaatimukset kovina ja osittain saavuttamattomina. Oman osaamisen kehittäminen, tuottavuus, kilpailukyky ja yrittäjämäisyys ovat tutkijan mukaan työelämän ihanteita, joihin nuoret eivät kokeneet yltävänsä.
Iida ja Tiia etsivät paikkaansa
Yle kävi Outokummussa Pohjois-Karjalassa haastattelemassa työpajatoimintaan osallistuvia nuoria aikuisia. Työpajatoiminta on tarkoitettu alle 29-vuotiaille, jotka tarvitsevat tukea löytääkseen oman polkunsa.
24-vuotias Iida keskeytti aikoinaan lukion ja on työskennellyt esimerkiksi hampurilaisravintolassa. Nyt hän suorittaa media-alan ammattitutkintoa.
Saman ikäinen Tiia on valmistunut ammattikoulusta, mutta mielenterveyden haasteet ovat vaikeuttaneet työllistymistä. Tiia käy kunnan työkokeilussa kahtena päivänä viikossa.
Videolla Tiia ja Iida kertovat, millaisia paineita he kokevat opiskelusta ja työstä. He esiintyvät tässä jutussa pelkillä etunimillään yksityisyytensä suojelemiseksi.
Tutkija ja nuorisotyöntekijä tunnistavat isoimman ongelman
Tilastokeskuksen mukaan noin joka kymmenes 15–29-vuotias on työn tai koulutuksen ulkopuolella. Tällaisia nuoria aikuisia on Suomessa noin 87 000.
Osa heistä on tilastoissa vain hetken odotellessaan opiskelemaan, töihin tai armeijaan pääsyä. Osalla taas on takana paljon koulutuksen keskeyttämisiä, erilaisia työkokeiluja tai työharjoitteluja. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat vuosittain noin 40 000 nuorta.
Käytännön työtä tekevä etsivä nuorisotyöntekijä Virpi Jumppainen Outokummusta ja tutkija Heli Mutanen ovat samaa mieltä yhdestä asiasta: monen nuoren kohdalla apu on liian pirstaleista. Työpajajaksot tai työkokeilut kestävät yleensä muutaman kuukauden kerrallaan. Moni nuori kaipaisi elämäänsä pitkäkestoista tukea tutulta ammattilaiselta.
– Suomessa nuoren annetaan kyllä ajelehtia palvelusta toiseen, mutta annetaanko meillä oikeasti tilaa kasvaa? Toisilla kasvu vie pidemmän ajan, Jumppainen sanoo.
Outokummun kaltaisella pienellä paikkakunnalla voidaan toimia joustavammin. Työntekijän henkilökohtainen suhde nuoreen voi jatkua jopa useamman vuoden.
Kyse ei ole haluttomuudesta työntekoon
Uhkana on, että haavoittuvassa asemassa olevat nuoret jäävät räätälöityjen tukitoimien ja työharjoitteluiden kehälle. Linkki oikeaan työelämään puuttuu, ja auttajat nuoren elämässä vaihtuvat, tutkija Heli Mutanen kuvailee.
Kyse ei ole nuorten haluttomuudesta tehdä töitä tai opiskella.
– Ei todellakaan ole kyse ideologisesta työttömyydestä. Työn eetos erityisesti ammatilliseen koulutukseen suuntautuneilla on vahva.
Työn ja opiskelun ulkopuolelle jäävien nuorten on vaikea muodostaa itsestään myönteistä kuvaa yhteiskunnan jäseninä.
Outokumpulaiset Iida ja Tiia kertovat videolla, millaisista asioista he haaveilevat.
Leikkauksia suunnitteilla nuorisotyöhön ja työpajoille
Hallitus esittää tälle vuodelle etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajatoimintaan leikkauksia. Alan kattojärjestön Into ry:n mukaan tämä tarkoittaisi, että etsivässä nuorisotyössä 4 000 nuorta jäisi ilman tarvitsemaansa tukea ja 2 000 nuorta tippuisi työpajatoiminnan ulkopuolelle.
Tutkija laittaisi erityisesti paukkuja peruskouluun ja toisen asteen koulutukseen.
– Vielä meillä ei ole tietoa, miten oppivelvollisuuden pidentäminen vaikuttaa nuorten kiinnittymiseen koulutukseen ja yhteiskuntaan, Heli Mutanen sanoo.
Keskustelu on suljettu moderoinnin ruuhkautumisen takia.