Tällä viikolla työntekijäliittojen lakkoihin osallistui noin 300 000 työntekijää useista eri ammattiliitoista. Perjantaina puolilta päivin Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoi, että seuraava suurlakko järjestetään 14.–16. helmikuuta.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) toivoi Ykkösaamussa, että lakot peruttaisiin.
– Minusta ne ovat ylimitoitettuja ja kohtuuttomia tässä tilanteessa. Meidän taloustilanteemme on todella vakava. Todella toivon, että nämä uudet lakot peruttaisiin.
Lakkoilun sijaan Orpo toivoo ideoita.
– Nyt tarvittaisiin ammattiyhdistysliikkeen puolelta esityksiä siitä, miten Suomeen saadaaan lisää työpaikkoja, kasvua ja investointeja.
Hallitus pitää jatkuvaa yhteyttä ay-liikkeeseen
Ammattiyhdistysliike vastustaa edelleen hallituksen sosiaaliturva- ja työelämäuudistuksia, joista osan hallitus toteutti jo budjettilaeissa viime vuonna.
– Ei näillä hallituksen toimilla kyykytetä ketään. Hallituksen pöydällä olevilla toimilla ei oleellisesti puututa palkansaajan asemaan. Ainut konkreettinen heikennys on ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, jolla taas on suuri työllistävä vaikutus, Orpo sanoo Ylen Ykkösaamussa.
Orpon mukaan toimien toteuttaminen on demokratian ytimessä.
– Maassa on eduskunnan ennemistön tukea nauttiva hallitus ja sen ohjelma. Olemme oikeastaan demokratian ytimessä. Kyllä hallituksella on oikeus enemmistöllään viedä asioita eteenpäin, koska meidän on saatava aikaan muutos.
Ay-liike pitää ongelmana myös sitä, että hallitus ei suostu neuvottelemaan.
Pääministeri kiistää kritiikin. Hänen mukaansa hallitus pitää jatkuvaa yhteyttä ay-liikkeeseen.
– Suomessa on hyvä perinne jatkuvasta ja avoimesta keskustelusta. Hallituksen esityksiä valmistellaan kolmikantaisissa työryhmissä, joissa käydään läpi kutakin lakiesitystä, Orpo sanoo
Hallitus jatkaa työelämäuudistusten valmistelua
Elinkeinoelämän keskusliitto on arvioinut tämän viikon lakkojen hinnaksi noin 360 miljoonaa euroa.
– Taloutemme on äärimmäisen vaikeassa tilanteessa, siksi hallitus jatkaa uudistusten valmistelua normaalin prosessin mukaan, pääministeri Orpo toteaa.
Suomessa ay-liikkeen jäsenmäärä on pudonnut ja järjestäytymisaste laskenut. Hallitus on toistuvasti vedonnut äänestäjiltä vaaleissa saamaansa valtakirjaan uudistuksien läpiviemisessä. Ay-liikkeelle on jäämässä aiempaa pienempi rooli.
– Toimivassa demokratiassa saa olla eri mieltä. Vaaleilla valitulla enemmistöhallituksella on kuitenkin vastuu tehdä ratkaisuja, jotta vaarallinen velkaantuminen saadaan taittumaan, kommentoi Orpo.
Velkaantumista hallitus taittaa seuraavan kerran kevään budjettikehysriihessä, jossa on määrä sopia lisäsopeutuksista ja niiden keinoista.
Työelämää uudistamalla hallitus tavoittelee työllisten määrän lisäämistä 100 000 uudella työllisellä.
– Hallituksen ensimmäisen budjetin työllisyysvaikutus on jopa yli 60 000 työllistä, sanoo Orpo.
Työperäisille asiantuntijoille oma ratkaisu
Hallituksen sisällä on löydetty neuvotteluratkaisu, että kolmen kuukauden rajaan tulee erityisasiantuntijoiden osalta korotus puoleen vuoteen, kertoo Orpo.
Hallitusohjelman mukaan työperusteisen oleskeluluvan haltijan on poistuttava Suomesta, mikäli työsuhteen päättymisen jälkeen ei saa kolmen kuukauden aikana solmittua uutta työsuhdetta.
Hallituspuolue RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi Helsingin Sanomien (HS) haastattelussa haluavansa hallituksen arvioivan uudelleen tätä hallitusohjelman kirjausta.
Rajasulkua ei voi purkaa
Hallitus pitää itärajan tilannetta erittäin vakavana ja huolestuttavana.
– Meidän käsityksemme mukaan itärajan takana on ihmisiä, joiden tarkoitus on tulla laittomasti Suomeen, Orpo sanoo.
Orpon mukaan kyse ei ole sadoista vaan tuhansista ihmisistä.
– On selvää, että me emme voi purkaa meidän rajasulkua.
Orpon mukaan samaan aikaan pitää valmistella keinoja siihen, että tullaan laittomasti rajan yli sulusta huolimatta.
Hallitus pohtii eduskuntavaalien siirtämistä
Tiistaina oikeuskansleri antoi huomautuksen hallitukselle liian nopeasta lainvalmistelusta viime syksynä. Silloin valmistelussa olivat säästölait. Oikeuskanslerin huomautuksen mukaan vaikutusarviointi ja lainvalmistelu olivat puutteellisia.
– On aivan totta, että lakien valmistelussa oli viime syksynä kiire. Nämä lait olivat budjettilakeja, joten ne piti saada eduskunnan käsittelyyn syyskauden aikana, pääministeri Orpo myöntää.
Hän muistuttaa, että hallitusneuvottelut kestivät seitsemän viikkoa ja hallitus aloitti työnsä lomakaudella.
– On syytä pohtia, pitäisikö eduskuntavaalit pitää aikaisemmin, jotta tällaista kiirettä ei syntyisi.
Oikeuskansleri arvioi, että hallituksen toimintatapa heikentää kansalaisten luottamusta demokratiaan.
– Toivon, että kansalaiset luottavat siihen, että hallitus tekee parhaansa toteuttaakseen ne asiat, joihin vaaleissa saimme mandaatin. Kestävää hyvinvointia ei synny velaksi, kommentoi Orpo.
Voit katsoa koko ohjelman tästä.