Yhdistelmäehkäisyvalmisteilla on yhteys sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin, ilmenee tuoreesta Oulun yliopiston väitöstutkimuksesta.
Yhdistelmäehkäisyllä tarkoitetaan hormonaalista ehkäisyä, joka sisältää sekä naishormonia että keltarauhashormonia. Tällaisia ovat esimerkiksi e-pillerit ja ehkäisyrengas.
Tutkittavat naiset olivat 46-vuotiaita. Tutkimushetkellä yhdistelmäehkäisyä käyttäneillä naisilla todettiin enemmän sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä, aikuisiän sokeritaudin esiastetta ja sokeritautia verrattuna naisiin, jotka käyttivät keltarauhashormoniehkäisyä tai hormonitonta ehkäisyä.
– Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käyttäjillä oli yhteys sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin. Keltarauhashormonivalmisteilla vastaavaa yhteyttä ei löytynyt. Tässä tutkimuksessa ei katsottu syy-seuraussuhdetta, kertoo väitöstutkija Maria-Elina Mosorin.
Nyt tehty väitöstutkimus on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen, koska kyseessä on väestöpohjainen tutkimus eli kohortti, jossa on pitkä seuranta-aika.
– Suomalaisessa aineistoissa yli 40-vuotiaista naisista ei oikeastaan ole tutkimuksia, sanoo Mosorin.
Herättää enemmän lääkäreiden huomiota
Toisena ohjaajana väitöksessä toiminut naistentautien ja synnytysten dosentti Laure Morin-Papunen kertoo, että tällä hetkellä yhdistelmäehkäisyä käytetään yleisesti vielä yli 40-vuotiailla naisilla, joilla ei ole siihen terveydellisiä esteitä.
Nyt julkaistu väitöstutkimus haastaa tätä käytäntöä ja herättää lääkäreiden huomiota siihen, että ehkäisypillereiden käyttöä ei vain vuodesta toiseen jatkettaisi.
– Ei missään nimessä voi sanoa, että yhdistelmäehkäisypilleri aiheuttaa sokeritautia. Mutta kun täyttää 40 ja aiemminkin, jos tupakoi ja jos on erilaisia riskejä, pitää miettiä koko ajan, olisiko syytä vaihtaa toisenlaiseen ehkäisymenetelmään.
Riskitekijöitä ovat esimerkiksi ylipaino, keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine ja monirakkulainen munasarjaoireyhtymä eli PCOS, joka altistaa luonnostaan sokeritautiin.
– Tietenkin jos on verenpainetauti tai valmiiksi aikuisiän sokeritauti, niin ei yhdistelmäehkäisyä määrätä.
Morin-Papunen painottaa, että yhdistelmäehkäisyä käyttävien ei tarvitse huolestua tutkimustuloksesta.
– Tämä herättää ymmärryksen, että pitää kiinnittää näihin asioihin huomiota ja katsoa, kenelle yhdistelmäehkäisyä määrätään. Jos on joitakin riskejä, pitää ehkä käyttää jotakin muuta ehkäisyä tai tarkistaa, että ei ole kehittynyt sokeritautia tai sen esiastetta.
Aikaisemmat tutkimukset ovat jo viitanneet siihen, että yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käyttöön liittyy muutoksia sokeriaineenvaihdunnassa, mutta tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia.
Pillereiden vaikutukset selviävät aina takautuvasti
Suomessa e-pillerit ja erityisesti yhdistelmäehkäisypillerit ovat suosituin ehkäisymenetelmä Fimean tilaston mukaan. Maailmanlaajuisesti e-pillereillä on yli 100 miljoonaa käyttäjää.
Siihen nähden niitä on tutkittu yllättävän vähän, arvioi naistentautien professori Terhi Piltonen Oulun yliopistosta.
Ensimmäiset e-pillerit tulivat markkinoille 1960-luvulla. Aluksi niitä tutkittiin paljon, mutta sittemmin into on hiipunut.
– Kliinisten tutkimusten määrä on vähentynyt merkittävästi länsimaissa ja rahoituksen määrä myös. Meillä on ollut vähemmän resurssia ja intoa tämän asian tutkimiseen, Piltonen sanoo.
Morin-Papusen mukaan kysymys siitä, onko e-pillereitä tutkittu tarpeeksi, on suhteellinen. Toisaalta vaikutukset tunnetaan hyvin: tiedetään esimerkiksi, että pillereihin liittyy tukosriski ja että sydän- ja verisuonitautiriski on hieman lisääntynyt.
– Toisaalta ei ole voitu tehdä oikeita tutkimuksia, joissa olisi vaikka 500 naista, jotka eivät käyttäisi ehkäisypillereitä 10 vuoden ajan ja sitten sama määrä naisia käyttäisi niitä. Se on mahdotonta. Kaikki tutkimukset ovat sellaisia, jossa vaikutuksia katsotaan takautuvasti.