Suuren journalistipalkinnon ehdokkaat on julkaistu. Ehdokkaita on neljässä eri kategoriassa.
Vuoden journalisti -palkinnosta kilpailee Ylen Moskovan kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Vuoden juttu -kategoriassa puolestaan Yleä edustavat Masentava sovellus ja Koulukone. Vuoden alueelliseksi jutuksi on ehdolla Svenska Yle Österbottenin artikkeli gynekologin epäasiallisesta käytöksestä Pietarsaaressa.
Neljäs kategoria on Vuoden uudistaja. Jokaisessa kategoriassa on kolme ehdokasta.
Palkinto on merkittävin tunnustus journalismin alalla. Päätoimittajien yhdistys myöntää palkinnon vuosittain. Sitä on jaettu Suomessa vuodesta 2001 lähtien. Vuoteen 2019 asti sitä jakoi Bonnier-konserni.
Tällä kertaa järjestelyvastuu on Ylellä. Suuri journalistipalkinto 2023 -palkinnot jaetaan suorassa lähetyksessä Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa 6.3. klo 19.30.
Katso tästä kaikki ehdokkaat perusteluineen:
Vuoden juttu
1. Niina Lavia, Lapin Kansa: Juttusarja matkailualan kausityöntekijöiden kohtelusta Lapissa
Niina Lavia paljasti Lapin matkailualan kausityöntekijöiden kohtelun, jossa oli viitteitä jopa ihmiskaupasta. Paljastukset ovat maakuntalehdessä poikkeuksellisia. Myös Lapin pääelinkeinoon puuttuminen vaati rohkeutta.
2. Yle: Masentava sovellus
Työryhmään kuuluivat Kirsi Karppinen, Ada-Maaria Hyvärinen, Niko Salakka, Joel Kanerva ja Asmo Raimoaho.
Artikkelissa selvitettiin, millaista sisältöä kiinalaissovellus Tiktok tarjoaa masentuneelle teinille. Juttuun luotiin Ella-niminen hahmo tekoälyn avulla. Paljastui, että 13-vuotiaan ruudulle alkoi nopeasti nousta laihduttamiseen ja mielenterveysongelmiin liittyvää haitallista sisältöä. Juttu sai yleisön miettimään, millaisen otteen algoritmi voi nuorista saada.
3. Yle: Koulukone
Työryhmään kuuluivat Hanna Terävä, Ulla Malminen, Henri Forss, Ilkka Kemppinen ja Mårten Lampén.
Koulukone ja siihen liittyvä uutisjuttu kertoivat konkreettisesti Suomen kouluista, oppilasmääristä, oppilaiden kielitaustasta ja todistusten keskiarvoista. Se paljasti uusia ja yllättäviä tietoja ja herätti yhteiskunnallista keskustelua koulujen tilanteesta, eritymisestä ja oppimistuloksista.
Vuoden journalisti
1. Heikki Heiskanen, Yle
Ylen Moskovan-kirjeenvaihtaja työskentelee poikkeuksellisissa oloissa Putinin Venäjällä, jossa sananvapauden tila on yhä ahtaampi. Paikan päällä olevan toimittajan merkitys on kasvanut, kun monet ulkomaiset journalistit ovat joutuneet poistumaan maasta. Heiskanen auttaa suomalaisia ymmärtämään venäläistä keskustelua, Venäjän tapahtumia sekä Kremlin menetelmiä ja tavoitteita esimerkiksi hybridisodankäynnissä.
2. Arja Paananen, Ilta-Sanomat
Näkemyksellisen Venäjä-journalistin pääsy Moskovaaan evättiin loppuvuodesta 2022. Se ei ole estänyt Arja Paanasta jatkamasta raportointiaan ja teräviä kommenttejaan Venäjän tilanteesta ja Kremlin valtakoneistosta. Hän esimerkiksi selvitti, millaista propagandaa Johan Bäckman syöttää Venäjällä sekä paljasti, kuinka Venäjän Karjalassa valmistellaan kansanmurhaoikeudenkäyntiä Suomea vastaan.
3. Vesa Sirén, Helsingin Sanomat
Vesa Sirén on musiikki- ja kulttuuritoimittajia, mutta hän on profiloitunut vahvasti myös omaäänisenä ulkomaanreportterina, tutkivana journalistina ja haastattelijana. Vuonna 2023 hän kirjoitti esimerkiksi Ukrainan sodan vaikutuksista ja Nigerian väestöräjähdyksestä ja selvitti väärennettyjen taulujen kauppaa. Hän toi haastatteluissaan esiin uusia piirteitä Mick Jaggerista, Sofi Oksasesta ja Aki Kaurismäestä.
Vuoden uudistaja
1. Johannes Kantelinen ja Petteri Ryynänen, MTV:n studiouudistukset ja visuaalinen ilme
MTV teki vuonna 2023 miljoonaluokan uudistuksen, joka piti sisällään kolme eri studiota. Visuaalisen ilmeen pääarkkitehdit olivat Johannes Kantelinen ja Petteri Ryynänen. Uudistus nosti MTV:n visusaalisen ja uutiskerronnan tasoa ja lisäsi kanavan uutis-, ajankohtais- ja urheilusisältöjen kulutusta.
2. Mari Paalosalo-Jussinmäki, eeva.fi.
Uusi digitaalinen media eeva.fi nostaa esiin vaiettuja aiheita kuten vihapuhetta, naisvihaa ja naisten kokemaa gynekologista kipua. A-lehtien naisten median vetäjä Mari Paalosalo-Jussinmäki uudistaa journalismia ja näyttää omalla toiminnallaan, miten asioita saadaan tapahtumaan.
3. Heikki Manninen ja Sami Rainisto, TM Tuuma
Tekniikan Maailman tekoälysovellus TM Tuuma on uudenlainen tapa hyödyntää mediasisältöjä. Yleisö voi esittää sille kysymyksiä ja sovellus vastaa käyttäen lähdemateriaalinaan TM:n julkaisemaa sisältöä. Sovellus on päänavaus, joka voi haastaa myös kansainvälisiä kilpailijoita.
Vuoden alueellinen juttu
1. Joonas Immonen, Maaseudun Tulevaisuus: MT tutki: Useat kunnat vuotavat haavoittuvuutensa valmiussuunnitelmissaan kelle tahansa
Juttu paljasti, miten kunnat jakavat netissä kaikkien nähtäville arkaluonteisia tietoja, jotka koskevat niiden varautumista poikkeustilanteisiin. Artikkelin ilmestyttyä Kuntaliitto ja vastuuministeri älähtivät ja suuri osa kunnista otti valmiussuunnitelmansa pois nähtäviltä.
2. Moa Mattfolk, Svenska Yle Österbotten: Juttu gynekologin epäasiallisesta käytöksestä Pietarsaaressa
Juttu paljasti Pietarsaaren alueella toimineen gynekologin vuosia jatkuneen epäasiallisen käytöksen. Moa Mattfolkin haastattelemat naiset kertoivat puutteellisista tutkimuksista, vääristä diagnooseista ja painostuksesta aborttiin. Mattfolkin työ tuotti tulosta ja sai viranomaisetkin selvittämään asiaa.
3. Antti Pasanen ja Silja Aitoaho, Kaleva: Juttu Ukrainan pakolaisten pakkosiirrosta Oulussa
Jutussa kerrottiin, että maahanmuuttovirasto Migri oli siirtämässä noin sata Ukrainan sotaa paennutta pois oululaisesta vastaanottokeskuksesta. Osa heistä oli asunut Oulussa vuoden. He saivat tiedon siirrosta alle vuorokauden varoitusajalla. Tapauksesta nousi valtakunnallinen keskustelu, siirrot katsottiin epäinhimillisiksi ja ne peruttiin.
Juttua korjattu 6.2.2024 klo 16.52. Aiemmin jutusta sai käsityksen, että Päätoimittajien yhdistys olisi jakanut palkintoa vuodesta 2001 asti. Lisätty tieto Bonnier-konsernista.