Terveysturismi Kuopion yliopistolliseen sairaalaan on tyrehtynyt

KYS arvioi toiminnan jatkuvuutta terveydenhuollon murroksen jälkeen.

Antti Hedman.
Johtava ylilääkäri Antti Hedman näkee, että terveysturismin mahdollisuuksia on syytä arvioida paremmin vasta Suomen sote-järjestelmän murroksen jälkeen. Kuva: Toni Pitkänen / Yle
  • Jaana Kainulainen

Ulkomaisten potilaiden terveysmatkailu Kuopion yliopistolliseen sairaalaan on hyytynyt. Ennen koronaa KYSissä hoidettiin keskimäärin yksi ulkomaalainen asiakas viikossa. Nykyisin potilaita on alle kymmenen vuodessa.

Eniten kysyntää on neurokirurgiaa ja syöpähoitoja kohtaan.

Ennen koronaa ulkomaalaiset potilaat tulivat pääosin Venäjältä. Nykyisin tulijat ovat Pohjoismaista ja muualta Euroopasta.

Kiinnostus suomalaista osaamista kohtaan ei ole tyystin laantunut, sillä kyselyitä toimenpiteistä tulee Kuopioon viikoittain.

– Selvästi tässä on sellaista, että tarjouspyyntöjä laitetaan useampiin sairaaloihin, mutta tänne asti potilaita ei välttämättä tule, toteaa KYSin johtava ylilääkäri Antti Hedman.

Terveysturisteihin ei ole varattu erillistä resurssia, vaan maksavat ulkomaiset potilaat hoidetaan sairaalan normaalina toimintana. Hedmanin mukaan yksittäiset potilaat eivät kuormita sairaalaa.

Kysymys toiminnan tulevaisuudesta, saa ylilääkäri Antti Hedmanin mietteliääksi.

– Terveydenhuolto on murroksessa, kun hyvinvointialueet ovat vasta aloittaneet. Järjestelämä on uudella mallilla esimerkiksi rahoituksen osalta. Vaatii nyt jonkinlaisen ajan, että nähdään, millainen kysyntä terveysmatkailulla olisi ja miten tämä asemoituu nykyisen malliseen julkiseen terveydenhuoltoon.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ulkomaisia asiakkaita hoidetaan Finnhealth-palvelun kautta. Ennen koronaepidemiaa liikevaihtoa kertyi noin 100 000–200 000 euroa vuodessa.