Eduskuntatalon portailla on nähty monet saamelaiskäräjälakia koskevat mielenosoitukset, niin puolesta kuin vastaan. Torstaina 8.2. sitä vastaan osoitti mieltä moninainen joukkio. He pelkäävät valmisteilla olevan saamelaiskäräjälain muutoksen eväävän heiltä äänioikeuden saamelaiskäräjävaaleissa.
Noin 60 ihmistä osallistui mielenosoitukseen eduskuntatalolla. Suurin osa mielenilmaisijoista saapui bussilla Pohjois-Lapista.
Kittiläläisen Timo Helanivan mukaan mielenilmaisijoiden sanoma on, että heidät pitäisi tunnustaa osaksi alkuperäistä saamen kansaa.
– Meillä on näyttää dokumentit siitä, että me polveudumme niistä lappalaisista, jotka ovat merkitty veroluetteloon. Olemme asuneet Lapissa ikimuistoisista ajoista, painottaa Helaniva.
Sallalaisen Merja Mattilan mielestä lappalaispykälä tulisi säilyttää valmisteilla olevassa lakiehdotuksessa, ihan ihmisoikeuksien nimissä.
– On kyse meistä saamelaisista. Meitä ei saa jakaa kahtia. Meillä on isot ristiriidat ratkaistavana. Tämä saamelaiskäräjälaki vain pahentaa tilannetta, sanoo Mattila.
Mielenosoituksen järjestäjien mielestä lakiehdotus jakaa ihmiset niin, että osa jäisi saamelaiskäräjien vaaliluettelon ulkopuolelle. Heidän mielestään lain pitäisi huomioida kaikki saamelaiset, tai sitten se pitäisi hylätä.
– Tänne ovat tulleet niiden saamelaisten ryhmiä, jotka hakevat oikeutta ja vapautta olla se, joiksi he ovat syntyneet, kasvaneet ja eläneet elämäänsä, toteaa Mattila.
Eduskunta käsittelee kiisteltyä lakiesitystä helmikuun puolivälissä lähetekeskustelussa.
Taustalla maailmanlaajuinen ilmiö
Tänään nähty mielenilmaus tuskin jää viimeiseksi. Riita saamelaisten oikeuksista on jatkunut kolmekymmentä vuotta, nykyisen lain hyväksymisestä lähtien.
Arkadianmäellä nähtiin jo 90-luvulla Enontekiöltä saapunut saamelaisten oikeuksia vastustava joukko, muistuttaa saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola.
– Ei tämä ainutlaatuinen millään lailla ole. Jo silloin 1995 oli isoja mielenosoituksia. Toisaalta täytyy muistaa, että myöskin saamelaiset itse ovat järjestäneet tämän lakimuutoksen puolesta mielenosoituksia aika lailla, sanoo Lehtola.
Lehtola on tutkijana erikoistunut Lapin historiaan ja näkee kiistan taustalla maailmanlaajuisen ilmiön, jota monet tutkimustulokset tukevat.
– Tämä liittyy alkuperäiskansojen revitalisaatioon. Kun alkuperäiskansat yhä enemmän saavat oikeuksia, tai yrittävät saada yhä enemmän oikeuksia, niin niistä oikeuksista tulee sitten kilpailu muiden paikallisten kanssa, analysoi professori Veli-Pekka Lehtola.
Voimassaolevaa saamelaiskäräjälakia on yritetty muuttaa 11 vuotta. Nyt laki on neljännen perättäisen hallituksen pöydällä.