Uskonto tai vakaumus estää monilta osallistumisen lukion vanhojentansseihin.
– Ei tunnu omien arvojen osalta hyvältä osallistua tällaiseen tapahtumaan varsinkaan tanssilattialla, sanoo Limingan lukion kakkosluokkalainen Anton Holma.
Holman sekä hänen lukiokavereidensa Viljo Kinnusen ja Jaakko Jurvelinin arvomaailmaan ei kuulu se, että tanssitaan intiimisti nykymusiikin tahdissa ja vaihdetaan välillä paria. He kaikki ovat vanhoillislestadiolaisia.
– Ei usko varsinaisesti kiellä tanssia, mutta olen jutellut pappienkin kanssa siitä, että miten hyödyn siitä uskonnon näkökulmasta. Raamatussa tanssitaan Jumalan ylistämiselle, mutta vanhojentanssit ei mene siihen kategoriaan, Jurvelin sanoo.
Kinnusen mielestä tanssimisessa ylipäätään ongelmallista on parin vaihtaminen.
– Jos pariskunta tanssii parinvaihtotansseja, ei sitä katsota hyvällä, jos tanssii jonkun toisen kanssa. Siinä voi jossain määrin kiinnostua toisesta ja suhde voi mennä siinä, hän sanoo.
Holman mukaan seurustelu tähtää avioliittoon. Seurustelun tarkoitus on tutustua toiseen ihmisenä, ei hänen kroppaansa.
– Läheinen fyysinen kontakti toisen ihmisen kanssa intiimissä kosketuksessa voi viedä kohti esiaviollista seksiä. Todellinen fyysinen kontakti kuuluu vasta avioliittoon, hän sanoo.
Myös vanhojentansseihin pukeutuminen sotii ajatusmaailmaa vastaan.
– Varsinkin tyttöjen pukeutuminen on tosi paljastavaa. Oman kropan paljastaminen ei tunnu hyvältä vanhoillislestadiolaiseen ajattelutapaan, Holma sanoo.
Kaikkien pitäisi päästä osallistumaan päivään
Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värrin mukaan on hyvä muistaa, että vanhojenpäivä ei ole sama asia kuin vanhojentanssit.
– On tärkeää, että kaikki pääsevät osallistumaan vanhojenpäivän tapahtumiin, vaikka eivät tanssisikaan.
Hänen mukaansa vanhojenpäivän merkitys on kasvanut viime vuosina. Se on tärkeä yhteinen tapahtuma, kun lukiolaiset käyvät nykyään lukion vaihtelevassa aikataulussa, eivätkä kaikki esimerkiksi valmistu yhtä aikaa.
– Siitä on tullut vuosikurssin oma juttu, siihen liittyy paljon yhteisöllisyyttä.
Limingan lukion vanhojentanssien valmistelussa tiiviisti mukana oleva liikunnanopettaja Outi Niemelä kokee, että ainakin Limingan päivässä on monenlaista sisältöä kaikille. Esimerkiksi juhlaruokailuun voivat kaikki osallistua ja monelle on löytynyt rooli juontajana, järjestyksenvalvojana, kahvilanpitäjänä tai valo- ja äänitekniikan hoitajana. Limingan lukiossa on 103 kakkosluokkalaista, tanssilattialla nähdään 60.
– Uskon, että kaikki ne oppilaat, jotka eivät tanssi vakaumuksen tai muun syyn vuoksi, he ovat asian kanssa sinut. Kuitenkin sinä päivänä he halutessaan pukeutuvat pukuihin ja mekkoihin ja hiukset laitetaan kauniisti. Uskon, että kaikki halukkaat kyllä pääsevät kokemaan ikimuistoisen vanhojenpäivän, Niemelä sanoo.
Alkoholi voi johtaa vääriin valintoihin
Holma, Kinnunen ja Jurvelin eivät koe jäävänsä ulkopuolelle. He ovat löytäneet tapoja osallistua päivään siten, että se sopii heidän arvomaailmaansa.
Kinnunen huolehtii osaltaan valotekniikasta siten, että tanssiesitys näyttää hyvältä. Holma ja Jurvelin ovat järjestyksenvalvojia.
Yhtenä tehtävänä on valvoa, että tansseihin ei tuoda alkoholia. Alkoholin päihdyttävä käyttö ei sovi kolmikon arvomaailmaan. Päihtyneenä omat arvot eivät välttämättä pysy kirkkaana mielessä. Selvä pää tekee selkeitä arvovalintoja.
Kolmikko aikoo myös hieman panostaa perjantain pukeutumiseen. ”Pingviineiksi” he eivät aio sonnustautua, mutta siisti vaatetus on suunnitelmissa. Järjestyksenvalvojaporukalla on vielä keskustelu kesken siitä, josko ylle valikoitaisiin tummat housut ja tumma pikkutakki – aina taskuliinaa myöten.