Likinäköisyys ei näytä lisääntyneen Suomessa viime vuosikymmeninä. Likinäköisyys tarkoittaa, että ihminen näkee hyvin lähelle mutta heikommin kauas.
Vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan varusmiehistä likinäköisiä on noin 24 prosenttia, mikä on suunnilleen saman verran kuin vastaavassa tutkimuksessa noin 20 vuotta sitten. Uusi tutkimus tehtiin Vekaranjärven varuskunnassa vuonna 2022.
Tutkimusryhmän johtajan, silmätautiopin dosentti Olavi Pärssisen mukaan likinäköisyyden esiintyvyydessä ei ole tapahtunut 1900-luvun loppupuolen jälkeen merkittäviä muutoksia Suomessa.
– Todennäköinen selitys on, että suomalainen koulujärjestelmä ei ole juurikaan muuttunut sen jälkeen kun peruskouluasetus tuli, 1980-luvulta asti aihetta tutkinut Pärssinen sanoo.
Ennuste likinäköisyyden kasvusta liian synkkä
Maailmanlaajuisesti tilanne on toinen. Likinäköisyyden räjähdysmäinen kasvu on ongelma etenkin Itä-Aasian maissa. Esimerkiksi Kiinassa 18-vuotiaista yli 80 prosenttia on likinäköisiä.
Tutkijat laativat kymmenisen vuotta sitten ennusteen, että vuonna 2050 puolet maapallon väestöstä olisi likinäköisiä. Pärssinen kuului tuohon parinkymmenen hengen tutkijaryhmään.
Nyt hän sanoo, että ennuste oli liian pessimistinen.
– Muun muassa Intiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa ei ole todettu vastaavanlaisia muutoksia kuin Itä-Aasian maissa.
Suomen ja Singaporen kouluissa isot erot
Viime vuosina uutisissa ja optikkoliikkeiden tiedotteissa on kerrottu lasten likinäköisyyden lisääntyneen viime vuosina.
Pärssisen mukaan varusmiesten likinäköisyyttä koskeva tulos viittaa kuitenkin vahvasti siihen, ettei likinäköisyys lapsillakaan ole Suomessa olennaisesti muuttunut.
Pärssisen mukaan kasvuympäristö on tärkein selittävä tekijä likinäköisyyden esiintymiselle ja geneettiset tekijät selittävät vain pienen osan.
Itä- ja Kaakkois-Aasiassa lapset aloittavat koulun nuorempina kuin Suomessa, läksyjä on paljon, päivät ovat pitkiä ja opetus intensiivistä.
– Singaporessa 7–8-vuotiaat käyttivät päivässä läksyihin 3,5 tuntia, Suomessa alle tunnin. Singaporessa lapset ulkoilivat puoli tuntia, kun taas Suomessa ulkoiltiin 2,6 tuntia ja välitunnit vielä päälle, Pärssinen vertailee.