TUKHOLMA Toimittaja Timo Laine luki Ruotsin radion suomenkielisissä aamu-uutisissa, että eteläruotsalaisen Kalmarin kaupungin verkkosivut ovat joutuneet hakkereiden hyökkäyksen kohteeksi. Laine jatkaa pitkiä perinteitä, sillä suomenkielinen toimitus perustettiin jo vuonna 1969.
Ruotsin radion suomenkielinen toimitus lähettää uutisia jatkossakin. Mutta muutoin yleisradion suomenkielistä toimintaa leikataan kovasti.
Toimituksessa on tällä hetkellä 37 vakanssia, joista 8–10 eli joka neljäs lakkautetaan.
Suomenkielisen toimituksen leikkaukset ovat osa koko Sveriges Radio -yhtiön säästösuunnitelmaa. Ruotsin radion vuosibudjetti on vajaat 285 miljoonaa euroa, ja nyt siitä leikataan runsaat 19,3 miljoonaa euroa.
Leikkauksista 60 prosenttia kohdistuu henkilöstömenoihin. Vakinaisia työntekijöitä radiossa on nyt 2 000 ja leikkausten jälkeen 1 800.
Toiminta rahoitetaan Yle-veron kaltaisella maksulla, joka peritään verotuksen yhteydessä.
Säästöjen seurauksena esimerkiksi yksittäisiä ohjelmia lakkautetaan kokonaan, ruotsinkielisen uutistoimituksen erikoistoimittajia vähennetään, kurdinkielinen toimitus lopetetaan, samoin lähetykset venäjäksi.
Kuulijakunta muuttunut
Kanavapäällikkö Helena Huhta Hermansin mukaan irtisanomisia suomenkieliseen toimitukseen ei tule, sillä vakansseja on jätetty täyttämättä ja osa vähennyksistä hoituu eläkejärjestelyin.
Suomenkielisen toimituksen eli Sveriges Radio Finskan leikkausten taustalla ovat yleinen kustannusten nousu ja kuulijakunnan muutos.
Ruotsinsuomalaisia arvioidaan olevan noin 700 000. Heistä arviolta 250 000 osaa suomea. Ensimmäisen polven suomalaissiirtolaisia on kuulijakunnassa entistä vähemmän, heidän jälkeläisiään yhä enemmän.
Toimitus perustettiin suuren muuttoaallon aikaan, jolloin esimerkiksi huippuvuosina 1968–71 Ruotsiin muutti 111 000 suomalaista.
– Tällä hetkellä Finska on menossa siihen, että meidän selkeä ydinkohderyhmämme ovat toinen ja kolmas polvi. Eli se on se suuri massa. He ovat täällä syntyneitä, he ovat kaksikielisiä ja osa on täysin ruotsinkielisiä, Huhta Hermans painottaa.
Pääosa toimituksen ohjelmista on jatkossakin suomeksi, mutta ei kaikki.
– Me julkaisemme esimerkiksi tärkeimmät uutiset kahdella kielellä eli teemme myös ruotsinkielisiä versioita. Osa meidän dokumenteistamme ihan tietoisesti tehdään ruotsiksi. Osa ohjelmatuotannostamme on kaksikielistä juuri siksi, että meille on hyvin tärkeää, ettemme sulje ketään pois kielen takia, Helena Huhta Hermans perustelee.
Kirjaston lehtihyllyyn aukkoja
Tukholmalainen Mirja Huusko kertoo käyvänsä Suomen Tukholman-instituutin yhteydessä olevassa kirjastossa muutamia kertoja kuukaudessa.
Instituutti kuuluu Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien verkostoon. Niiden tehtävä on edistää muun muassa suomalaisen taiteen, kulttuurin ja tieteen näkyvyyttä sekä yhteistyötä.
Huuskoa houkuttaa kirjastoon hyvä suomenkielisten kirjojen valikoima.
Tukholman kaupunki on pienentänyt kirjastolle maksettavaa avustusta jo aiempina vuosina, mutta tälle vuodelle sitä ei myönnetty enää lainkaan. Instituutti haki 9 000:ta euroa.
– Tottakai se harmittaa ihan kauheasti. Tämähän on tärkeä kirjasto Tukholman suomalaisille ja muualtakin maasta täältä voi tilata kirjoja, Huusko harmittelee.
Tukholman suomenkielinen kirjasto perustettiin 130 vuotta sitten. Sillä on tätä nykyä tärkeä tehtävä koko Ruotsin kattavana suomenkielisenä resurssikirjastona, joka tukee Ruotsin kuntia ja yleisiä kirjastoja suomen kieleen liittyvässä työssä.
Suomenkielisen resurssikirjaston rahoitus on hyvin pirstaleinen. Sitä rahoittavat Ruotsin kulttuurineuvosto eli Kulturrådet, Kuninkaallinen kirjasto, Tukholman alue ja Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö, joka myöntää rahaa kirjaostoihin.
Tukholman kaupungin avustuksella kirjasto on esimerkiksi voinut tilata lehtiä ja maksaa laajan digitaalisen lehtienlukuoikeuden kirjastossa käyville.
– Emme ole valmiita luopumaan kaikista, mutta joudumme nyt karsimaan niitä kovalla kädellä. Meiltä häviää nyt esimerkiksi digitaalisia palveluita, joiden avulla on voinut lukea suomalaisia lehtiä netissä kirjaston tiloissa, kirjastonjohtaja Eeva Östberg listaa.
Mediatutkija pitää tilannetta ristiriitaisena
Maarit Jaakkola työskentelee apulaisprofessorina Göteborgin yliopiston mediatutkimuksen laitoksella.
Hänestä leikkauspäätökset kertovat ristiriidasta, joka suomen kieleen nyt liittyy. Ruotsinsuomalaisilla ja suomen kielellä on Ruotsissa kansallisen vähemmistön asema, mutta se ei anna takuuta esimerkiksi suomenkielisestä opetuksesta tai resursseista.
– Tämä on vähän ristiriitaista niihin poliittisiin linjauksiin nähden, joiden mukaan kansallisiin vähemmistöihin pitäisi panostaa ja pitäisi nimenomaan kehittää myös kielen elvytyksen edellytyksiä, Jaakkola sanoo.
– Jos resursseja leikataan, niin millä tavalla voidaan tukea kielen elvytyksen prosesseja ja sitä, että suomen kieli säilyisi hengissä Ruotsissa?