Metsät ovat maamme suurin hiilinielu, ja hakkuut vaikuttavat niihin merkittävästi.
Vuosina 2021 ja 2022 koko Suomen maankäyttö keikahti nielusta päästölähteeksi, sillä metsien nielemä hiili ei enää kuitannut esimerkiksi viljelyn ja muun maankäytön hiilipäästöjä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotietojen mukaan viime vuonna Suomen metsistä hakattiin puuta yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Hakkuut olivat suurin piirtein samalla tasolla kuin vuonna 2020, jolloin maankäyttösektori oli kokonaisuudessaan vielä hiilinielu.
Tuolloin metsien hiilinielu oli yli kolminkertainen verrattuna vuosiin 2021 ja 2022.
Onko metsien hiilinielu viime vuonna siis kolminkertaistunut vähentyneiden hakkuiden takia?
– Sitä ei voi noin suoraviivaisesti päätellä. Nieluun vaikuttavia muuttujia on useampia ja laskelmat vielä kesken, kertoo erikoistutkija Juha Mikola Lukesta.
Hakkuut toki ovat yksi suurimmista metsien hiilinieluun vaikuttavista tekijöistä. Toinen iso asia puiden kasvu.
– Siinä vain 1–2 prosentin muutos vaikuttaa lopputulokseen todella paljon, kertoo Mikola.
Lisäksi metsien hiilensidonnan laskemisessa on huomioitava turvemaiden päästöt ja kivennäismaiden hiilensidonta sekä lämpötilojen vaikutus niihin.
Pikaennakkotietoa metsien hiilinielutilanteesta on tulossa toukokuussa.
Puun käyttökohteet pysyneet samoina
Yhteensä Suomen metsistä hakattiin viime vuonna 68,6 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta.
Puun käyttö jakautui suurin piirtein samalla tavalla kuin ennenkin. Suurin osa, 86 prosenttia meni kuitupuuksi sellutehtaille ja tukkipuuksi sahateollisuuteen.
Loput 9,7 miljoonaa kuutiometriä paloi energiaksi lämpö- ja voimalaitoksissa tai pientalojen polttopuina.
Luke arvioi myös vuosittain sen, paljonko puuta metsistä voi kestävästi hakata.
Viime vuonna koko maan tasolla hakattiin 86 prosenttia arvioiduista mahdollisuuksista.