Sisäministeriö on ryhtynyt selvittämään ”vaihtoehtoisia toimenpiteitä sääntöjenvastaisen maahantulon ilmiön pysäyttämiseksi Suomen itärajalla”.
Koukeroinen muotoilu löytyy muistiosta, joka julkaistiin torstaina osana valtioneuvoston päätöstä jatkaa itärajan pitämistä suljettuna. Käytännössä kyse on keinoista, joilla halutaan pysäyttää Venäjän välineellistämä turvapaikanhakijoiden laiton tulo Suomeen.
Rajalla keinot tarkoittavat aitojen, piikkilankojen ja valvonnan lisäämistä. Lisäksi selvitetään, miten turvapaikkaprosessia ja etenkin palautuksia voidaan nopeuttaa.
– Tehostetaan niiden henkilöiden, jotka eivät saa turvapaikkaa tai oleskelulupaa, palauttamista Suomesta, selittää sisäministeriön rajavartio-osaston apulaisosastopäällikkö eversti Marko Saareks.
Yle listasi neljä keinoa, joilla Suomi voi lähteä suitsimaan laitonta maahantuloa:
1. Turvapaikkahakemusten nopeampi käsittely
Sisäministeriössä valmistellaan rajamenettelylakia, joka voisi nopeuttaa turvapaikkaprosessia. Rajamenettelylaki mahdollistaisi esimerkiksi turvapaikanhakijoiden jakamisen ryhmiin hakemusten käsittelyssä.
– Nopeampi käsittely tulisi niille, joilla jo lähtökohtaisesti ei oleteta olevan edellytyksiä turvapaikan saamiseen.
2. Tulkinta Venäjästä turvallisena maana
Mietinnässä on myös se, voitaisiinko Venäjän tulkita olevan turvallinen maa kolmansien maiden kansalaisille, jolloin heidän palauttaminen sinne olisi helpompaa.
– Se ei edellytä muutoksia lainsäädäntöön, Saareks huomauttaa.
Hänen mukaansa tulkintaa olisi mahdollista muuttaa nopeasti, jos ulkomaalaisvirasto Migri ja poliitikot vain niin päättävät.
– Sitä testattaisiin viime kädessä hallinto-oikeuksissa, koska päätöksistä todennäköisesti valitettaisiin.
3. Säilöönottokeskuksen perustaminen
Mikäli turvapaikanhakijoiden laiton maahantulo kasvaisi suuriin lukemiin, olisi rajoille mahdollista perustaa rekisteröintiä varten järjestelykeskuksia.
Tällainen keskus on aiemmin perustettu Tornioon vuonna 2015, ja sen perustaminen onnistuisi Saareksen mukaan tarvittaessa nopeasti.
– Järjestelykeskukset voidaan perustaa valtioneuvoston päätöksellä.
Entä olisiko laittomasti maahan tulleet mahdollista sijoittaa suoraan säilöön, mikä voisi vähentää intoa tulla maahan? Saareksen vastauksesta päätellen sitäkin lienee pohdittu.
– Se vaatisi käytännössä ulkomaalaislain muutoksen. Nykyisessä lainsäädännössä ei ole mahdollista rajoittaa henkilön vapautta pelkästään sen takia, että hän on turvapaikanhakija.
4. Push back -menettely
Pohdittavana on myös niin sanottu push back -menettely, jolloin rajavartijat eivät yksinkertaisesti ottaisi turvapaikkahakemuksia vastaan.
Saareksen mukaan push back -menettely on saanut julkisuudessa aivan liikaa huomiota ja noussut itseisarvoksi. Hän muistuttaa, että menettely olisi kansainvälisen oikeuden ja Geneven pakolaissopimuksen kannalta hyvin kyseenalainen.
– En väitä, etteikö se olisi jossakin tilanteessa mahdollista, mutta asiaan liittyy suuria haasteita. Mutta kyllä sekin on ollut esillä.
Saareksen mukaan suurin osa mietinnässä olevista toimenpiteistä vaatii ainakin jonkinlaista lainsäädäntöä.
Sisäministeriön mukaan selvitystyön on tarkoitus valmistua mahdollisimman pian.