Se pitää purkaa nopeasti, räjäyttää. Kuoppakin on parempi. Hämeenlinnan ykköskorttelin ränsistynyt kauppakeskus Linna hiertää kävelykatu Reskan kulkijoita. Vaikka seiniin tehdyt graffitit ovat hienoja, yleisilme on ankeutunut entisestään.
Hämeenlinnalaisen autioituneen kauppakeskuksen voi sanoa heijastavan kaupunkikeskustojen vetovoiman heikkenemistä Suomessa ja muuallakin.
Verkkokauppa, etätyö ja kulutustottumukset muuttuivat. Jossain vaiheessa omistajuus katosi ulkomaille ja tyhjiä liiketiloja alkoi syntyä.
Vanhaa kaupunkisuunnittelua ohjasi ikuinen autokysymys, mutta tämä ei ole enää syy keskustojen hiljentymiseen, sanoo kaupunkisosiologian dosentti Pasi Mäenpää.
Viihtyvyys liittyy palveluihin.
Seinäjokisen miljonäärin Raimo Sarajärven yhtiön omistama kauppakeskus Linna on odottanut pitkään päätöstä purkamisesta ja uuden rakentamisesta. Ajat ovat huonot ja rahasta on myös kyse.
Nyt Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen lupaa, että vuoden sisällä korttelista olisi vihdoin purkupäätös. Joko kaupungin omistuksessa tai muuten neuvoteltuna.
Kaupallisen keskustan siirtymisestä moottoritien päälle rakennettuun Goodman-kauppakeskukseen tulee kymmenen vuotta Hämeenlinnassa. Matkaa sinne on kävelykadulta 600 metriä. Kaupunkisosiologian dosentti Pasi Mäenpää sanoi jo tuolloin: muu keskusta-alue nahistuu, mikäli asialle ei tehdä aktiivisesti ”jotain” eli jos tiloja ei kytketä toisiinsa.
Hämeenlinnassakin autoilu ohjasi vuosikausia kaupunkisuunnittelua: keskusta ei voisi kehittyä ilman toriparkkia. Kaupungissa syntyi poliittisen päätöksenteon jumitila.
Samaan aikaan kymmenessä vuodessa myös maailma muuttui: käytetyn tavaran kauppa kukoistaa, Euroopassa on sota, korot ja energiakustannukset ovat nousseet.
Pasi Mäenpää kuvailee nyt, miten yhteiset sähköpotkulaudat ovat jo muuttaneet ajatusta etäisyyksistä. Liikkuminen on yksilöllistynyt ja laajentanut keskusta-aluetta, sillä skuutilla pääsee nopeasti kahden kilometrin päähän. Ja isoissa kaupungeissa edestakaisin suhaavat Wolt-kuskit ovat siirtäneet ravintolaillalliset koteihin ja vähentäneet heräteostoksia.
Viisi syytä, miksi ihminen viihtyy ydinkeskustoissa
Viihtyisään keskustaan ei vain tulla, vaan siellä ollaan. Elämyksiä ja merkityksellistä arkea synnyttävät palvelut, kahvilat, ravintolat ja tapahtumat sekä kohtaamiset.
Saman kysymyksen äärellä ovat kaikkien kaupunkikeskustojen suunnittelijat, sillä maailman muuttuessa pelkän kaupallisen vetovoiman imu on vähentynyt. Näin on käynyt pienemmissä kaupungeissa mutta myös Helsingissä.
Ihmisen kannalta keskustan mittakaava, eloisuus, mahdollisuus liikkua eri kulkuneuvoilla ja turvallisuus ovat tärkeimmät.
Mäenpää luettelee viihtyisän keskustan tunnusmerkiksi myös kuljeskelun. Kauppakeskuksetkin elävät nykyään ajatuksesta, että on tila jossa oleskellaan ja sattumanvaraisesti törmäillään toisiinsa.
1. Lukiolaiset pitää saada takaisin keskustaan
Kokoomuslaisen valtuutetun, yrittäjä Karoliina Frankin mielestä Hämeenlinnan ei kannata haikailla menneitä. Goodman on nyt onneksi täynnä ketjuliikkeitä ja houkuttelee sesonkeina tuhansia asiakkaita kaupunkiin. Keskustan ruutukaavan kivijalkakaupoissa toimivat toisenlaiset yrittäjät ja vuokratkin ovat edullisemmat.
Viikonloppuisin kahvilan asiakkaat saattavat ihastella hämeenlinnalaisia naisten pikkuputiikkeja, lankakauppoja ja museotarjontaa.
– Mutta Reskan kauppakeskuksen paikalla tyhjä monttukin viestisi nyt parempaa tulevaisuutta kuin karmea ja ilkivallan kohteena oleva tyhjä kiinteistö.
Frank unelmoi väliaikaisratkaisuna purkamista ja tilalle keinuja ja vihreää.
– Että siitä olisi ilo ja onni kulkea läpi.
Frankin mielestä tärkeimpiä asioita on saada keskustassa olevalle tyhjälle Lyseolle lukiolaiset takaisin. Koulu odottaa remonttipäätöstä.
– Varsinkin yrittäjät tietävät, että nuoret tuovat keskustaan elämää.
2. Kävelykadut ovat nuorten suosikkeja
Hämeenlinnalaisen nuorisovaltuutetun Jerome Pietilän arjessa liikkeen suunta on nykyään kauppakeskus Goodmanista kohti Hämeensaaren Mäkkäriä ja takaisin. Siellä ovat muutkin kaverit.
– Goodmanista ei ole mitään syytä suunnata kohti toria. Olisi mukava jos syy olisi.
Jerome Pietilä arvostaa autottomuutta ja jatkaisi kävelykatua laajemmallekin, että voisi kavereidensa kanssa liikkua kävellen turvallisesti.
Kaupunkisosiologian dosentti Pasi Mäenpää korostaa, että ihmiselle yhteisen tilan tuntu ja erilaisen elämänmenon kohtaaminen on tärkeää. Julkisen tilan merkitys pysyy.
– Että voi kokea mikä tämä maailma on, minkä osa olen. Siksi nuoret tykkäävät hengailla julkisissa tiloissa: kyse on oman paikan etsimisestä, sen valtaamisesta maailmassa ja yhteiskunnassa.
3. Keskustassa halutaan kohdata ihmisiä
Perussuomalaisten valtuutettu Vesa Mäkinen pyöräilee mielellään ympäri Hämeenlinnaa. Tyhjiä kiinteistöjä on jo paljon.
– Täällä on jo paljon hyvää, mutta kyllä tuo ydinkeskustan Reskan alue on epämiellyttävä. Ensimmäiseksi sille täytyy tehdä jotain.
Viihtyisässä keskustassa on aina mahdollisuus tavata muita.
– Toivoisin kohtaamispaikkoja Hämeenlinnan keskustaan kaikenikäisille. Kiireisessä maailmassa pitää välillä pysähtyä ja käydä tuttujen kanssa läpi arjen asioita.
4. Lisää tapahtumia torin ympäristöön
– Jos haluaa saada jotain, pitää myös antaa.
Sosialidemokraattien valtuutettu Anne Laatikainen toivoo päätöksentekoon virkamiehiltä vaihtoehtoja, ettei juututtaisi päättämättömyyden tilaan.
Hyvässä kaupunkikeskustassa on turvallista liikkua ja sinne pääsevät kaikki. Tapahtumista syntyy imua ja syitä lähteä liikkeelle.
– Ja tapahtumien järjestämisessä ei pidä luovuttaa helposti. Myös säännöllisyys on tärkeää.
Laatikainen pitää myös puista. Tutkijoiden mukaan viheralueiden merkitys kaupungeissa on korostunut koronan jälkeen.
5. Lyhyet etäisyydet houkuttelevat
Vihreiden valtuutetun Andrei Sergejeffin mielestä Hämeenlinnassa on mahdollisuudet viihtyisään keskustaan jo vanhan rakennuskannan takia.
– Ihmiset mieltävät 50-luvulle saakka rakennetut talot kauniiksi ja viihtyisäksi.
Etäisyys on mielentila, jolla keskiaikaiset kaupungit houkuttelevat turisteja. Ihminen voi kävellä pitkänkin matkaa huomaamattaan, jos ympärillä on kiinnostavaa nähtävää.
– Mutta nyt silmät vuotavat verta joka kerta, kun kävelee Reskan läpi, toteaa myös Andrei Sergejeff.
Normitila ei enää palaa
Hämeenlinnassa on nyt puoluerajat ylittävä yksimielisyys siitä, että entisen kauppakeskuksen korttelille pitää nopeasti tehdä jotain, koska se synkentää mielikuvaa koko keskustasta.
Hämeenlinnan kauppakeskukselle kävi kuten monelle muullekin liiketilalle Suomessa.
Pasi Mäenpää sanoo, että jos keskustakiinteistöjen omistus on isoilla kansainvälisillä toimijoilla, tyhjää liiketilaa alkaa tulla. Omistajat eivät jousta vuokrissa, koska heidän kannattaa odottaa.
– Uutta normaalitilaa ei kuitenkaan enää tule.
Jutun lähteenä on käytetty myös Camilla Heiskasen kandidaatintyötä Kestävä kaupunki elämyksenä – Asukkaan Hämeenlinna, Tampereen yliopisto 2022.