Yle kertoi keskiviikkona rovaniemeläisestä ”Maijasta”, jonka omistamassa asunnossa vuokralainen harjoitti luvattomasti lyhytvuokrausta.
Maija oli laatinut vuokralaiselle vuokrasopimuksen, jossa lyhytvuokraus kiellettiin sopimuksen purkamisen uhalla. Asian tultua ilmi vuokralainen ei kuitenkaan suostunut lähtemään, vaan kehotti Maijaa hakemaan käräjäoikeudesta häätöä.
Selvitimme asiantuntijoilta, voisiko jutun lukijan ehdottama sopimussakko toimia ja olisiko se edes laillinen.
Kysyimme myös oikeusministeriöstä, onko lainsäätäjän puolelta tulossa apuja tilanteessa, jossa lyhytvuokraus on ryöpsähtänyt paikoin ongelmallisen isoksi.
”Neuvotteleminen usein tehokkain keino”
Olisiko sarjavuokraajan voinut estää sillä, että vuokrasopimuksen noudattamisen ehtona olisi ollut moninkertainen vuokrankorotus tai vastaava sakkomaksu?
Tarik Ahsanullah, lakiasiainjohtaja, Suomen Vuokranantajat:
Vuokrasopimuksia koskee lähtökohtaisesti sopimusvapaus, eikä sopimussakosta sopimista jälleenvuokrauksen tai Airbnb-toiminnan varalta ole kielletty. Viime kädessä tuomioistuin arvioi sopimussakon kohtuullisuutta ja mikäli se katsottaisiin kohtuuttomaksi, voitaisiin ehtoa sovitella tai jättää se kokonaan huomioimatta. Estettä ei myöskään ole sille, että vuokran määrä sovitaan selvästi korkeammaksi siltä ajalta, kun vuokralainen mahdollisesti harjoittaa Airbnb-toimintaa.
Olisiko Ylen haastattelema Maija voinut tehdä vielä jotain sarjavuokraajan torjumiseksi?
Artikkelin perusteella Maija on toiminut vuokralaisvalinnassa huolellisesti, eikä tällaista harjaantunutta huijaria ole välttämättä lainkaan helppoa tunnistaa.
Miten sinä estäisit asuntosi päätymisen sarjavuokraajan käsiin?
En usko, että olisin onnistunut Maijaa paremmin tunnistamaan huijausta. Asian selviämisen jälkeen olisin pyrkinyt neuvottelemaan vuokralaisen kanssa vuokrankorotuksesta vaihtoehtona sopimuksen purkamiselle. On valitettavaa, että neuvotteleminen on usein vuokranantajan kannalta tehokkain keino selkeissäkin sopimusrikkomustilanteissa, sillä oikeudelliset prosessit kestävät liian pitkään. Tahallaan vuokrasopimusta rikkovat vuokralaiset tietävät tämän myös varsin hyvin.
Lakia vuokraamisesta uudistetaan
Onko tarvetta uusia lainsäädäntöä vuokranantajan suojan näkökulmasta, koska lyhytvuokraus kasvaa räjähdysmäisesti?
Lainsäädäntöneuvokset Jussi Päivärinne ja Kalle Mäenpää, oikeusministeriö:
Oikeusministeriössä on vireillä hanke asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (huoneenvuokralaki) uudistamiseksi. Uudistusta valmistelee työryhmä, jonka tehtävänä on päivittää huoneenvuokralaki vastaamaan nykypäivän tarpeita ja käytäntöjä. Työryhmän työ on kesken, joten mahdollisesti tehtäviin uudistuksiin emme valitettavasti voi ottaa vielä kantaa. Työryhmän on tarkoitus saada mietintönsä lain mahdollisiksi uudistuksiksi valmiiksi kuluvan vuoden marraskuun loppuun mennessä.
Vuokranantajien edunvalvontajärjestön mielestä nykyinen lainsäädäntö ei ole riittävän tehokasta, jotta törkeisiin huijauksiin tai sopimuslaiminlyönteihin voitaisiin puuttua riittävän nopeasti.
Mitä tilanteissa voidaan tehdä nykyisen lainsäädännön puitteissa?
Huoneenvuokralain mukaan vuokralainen ei saa luovuttaa vuokraamaansa huoneistoa kokonaan toiselle ilman vuokranantajan lupaa. Jos vuokralainen ilman lupaa luovuttaa huoneiston kokonaan toiselle, vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus. Vuokranantajan purkuoikeuden edellytyksenä on kuitenkin se, että tällä toiminnalla on ollut vähäistä suurempi merkitys. Lakia on oikeuskäytännössä tulkittu vakiintuneesti niin, että jatkuva Airbnb-vuokraaminen, silloin kun kyse on koko huoneiston vuokraamisesta ilman vuokranantajan lupaa, on vuokrasopimuksen purkuperuste.
Helpottuuko ongelmavuokralaisen häätö?
Hallitusohjelman kirjauksen mukaan oikeusmenettelyssä otetaan käyttöön pienten riita-asioiden, kuten häätö, menettely. Lisäksi varmistetaan riittävät resurssit tuomioistuimille asuntojen vuokrauksen riita-asioiden käsittelyyn.
Kuluvan vuoden alussa Tuomioistuinlaitokselle osoitettiin pysyvää lisärahoitusta 19,4 miljoonaa euroa. Tämän rahoituksen ansioista tänä vuonna pystytään rekrytoimaan yli sata uutta työntekijää.
Sen sijaan ongelmavuokralaisen häätäminen oikeusteitse ei ole helpottumassa aivan heti.
Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksen Jukka Siron mukaan pienten riita-asioiden menettely voisi tarkoittaa intressiltään pienemmille riita-asioille ja esimerkiksi häädöille tarkoitettua kevennettyä oikeudenkäyntimenettelyä, jossa oikeudenkäyntikuluriski olisi tavallista matalampi.
– Menettelyä koskevaa lainvalmisteluhanketta ei kuitenkaan ole tällä hetkellä vireillä, Siro kertoo.