Tutkija: Venäjä testaa uutta presidenttiä aiempaa suoremmin – Ylen vaaliaamu pui tulosta

Presidentinvaalien seuranta tässä artikkelissa on päättynyt

Kiitos seurannasta. Yle uutiset jatkaa uutisointia vaaleista uusissa artikkeleissa.

Ylen tulosilta tavoitti lähes 2,6 miljoona katsojaa

Presidentinvaalien Ylen tulosiltaa seurasi televisiosta lähes 2,6 miljoonaa ihmistä. Keskimäärin tulosiltaa katsoi 1,4 miljoonaa ihmistä, tiedotteessa kerrotaan.

Yle areenassa, Ylen verkkosivuilla ja sovelluksessa startteja kertyi miljoona. Verkon tulospalvelun etusivulle tehtiin vaalien aikana yhteensä 2,9 miljoonaa sivulatausta.

Vaalien ensimmäisen kierroksen tulosilta tavoitti saman verran katsojia kuin eilinen sunnuntai.

Asiantuntijan mukaan Suomen suhde Yhdysvaltoihin voi nousta merkittäväksi ja tässä Stubbin vahvuudet korostuvat

Presidentinvaalien yksi merkittävimmistä keskustelunaiheista on ollut Suomen suhde Venäjään ja miten tuleva presidentti tulee tätä suhdetta hoitamaan.

Radio Suomen Päivässä vierailleet Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Hanna Smith nostivat esiin suhteet myös Yhdysvaltoihin.

Yhdysvalloissa on myöskin käsillä vaalivuosi ja maailmanpolitiikan tilaan sekä ulkopoliittisiin suhteisiin voi vaikuttaa paljon se, jatkaako nykyinen presidentti Joe Biden virassaan vai nouseeko Valkoiseen taloon Donald Trump.

Pasternak huomautti, että asioiden hoitaminen Bidenin kanssa olisi helpompaa, mutta Alexander Stubb osaisi toimia taitavasti myös Trumpin kanssa.

Hanna Smith näkee myös Stubbin vahvuutena suhteet länteen ja Yhdysvaltojen tuntemuksen. Suomen ulkopoliittisissa suhteissa painopiste voi olla siirtymässä selkeämmin Yhdysvaltoihin ja Smithin mukaan Yhdysvaltojen tunteminen hyvin voi olla merkittävämpää kuin Venäjän tunteminen.

– Voi ihan hyvin olla että Suomen ja Yhdysvaltojen suhde lähitulevaisuudessa nouseekin hiukan tärkeämmäksi kuin Suomen ja Venäjän suhde. Siinä kohdassa voisi ajatella että Stubb on ihan mies paikallaan.

Alexander Stubbin presidenttiyteen tulee liittymään vahvasti Nato-jäsenyyteen liittyvät asiat ja Smith totesikin, että näitä asioita ja niiden hoitamista aletaan seuraamaan tarkasti alusta alkaen.

Suomen rooli Natossa muotoutuu vähitellen. Pasternak nosti esiin yhden ratkaisua vaativan kysymyksen Suomen osallistumisesta Naton toimiin ja se on, kuinka reserviläisiä tullaan mahdollisesti käyttämään etenkin ulkomaan operaatioissa. Voidaanko reserviläisiä esimerkiksi pakottaa ulkomaille? Pasternak näkee, että presidentillä on arvojohtajana ja ylipäällikkönä iso rooli tällaisista asioista päätettäessä.

Tuleva presidentti pitää ensimmäisen tiedotustilaisuutensa jo iltapäivällä

Alexander Stubb astuu virallisesti virkaansa presidenttinä 1. päivä maaliskuuta, mutta uusi rooli asettui harteille jo vaali-illan jälkeen. Tämä näkyi muun muassa turvallisuustoimien vahvistumisena Stubbin ja tämän perheen ympärillä.

Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta huomautti Ylen aamussa, että Stubbin turvallisuushenkilöstöltä saatetaan vaatia hieman kovempaa kuntoa, mikäli tuleva presidentti tulee jatkamaan aktiivisia urheiluharrastuksiaan.

Hakahuhdan mukaan tulevat viikot ennen virkaanastujaisia ovat kiireisiä. Alexander Stubb alkaa muun muassa valitsemaan itselleen tärkeimpiä avustajia kabinettiinsa, johon kuuluvat kansliapäällikkö, presidentin neuvonantajat ja viestintäpäällikkö.

Alexander Stubb pitää ensimmäisen tiedotustilaisuutensa jo tänään iltapäivällä kello 14.00 ja Hakahuhta arvioi, että tilaisuudessa kuulaan mahdollisesti jo hieman tulevan presidentin linjauksia.

Tiedotustilaisuutta voi seurata suorana kello 13.50 alkaen Ylen verkkosivuilla, Yle Areenassa, Yle TV 1:ssä ja Radio Suomessa.

Presidentti ja pääministeri voivat tehdä työnjakoa sisä- ja ulkopolitiikassa, arvioi valtio-opin professori

Alexander Stubb on korostanut voimakkaasti koko kampanjansa ajan, että sisäpolitiikkaan puuttuminen ei kuulu presidentin tehtäviin.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg piti Stubbin valitsemaa linjaa fiksuna ja totesi sen mahdollistavan, että tämä pystyy keskittymään presidentin tehtäviin ulkopolitiikassa.

Tampereen yliopiston valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen näki selkeän roolijaon myös poliittisen tilanteen näkökulmasta, kun sekä presidentti että pääministeri tulevat samasta puoluetaustasta.

Tässä voidaan Kestilä-Kekkosen mukaan tehdä työnjakoa.

– Petteri Orpolla on paljon tonttia ja tehtävää pääministerinä talouspolitiikassa, ja Stubb voi keskittyä ulkopolitiikkaan, Kestilä-Kekkonen arvioi Ylen aamussa.

Saman tyyppinen tilanne on nähty Kestilä-Kekkosen mukaan aiemminkin Sauli Niinistön kaudella, kun Juha Sipilä oli pääministerinä.

Kestilä-Kekkonen huomautti, että joka tapauksessa Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa presidentin roolia ulkopoliittisten asioiden hoitamisessa entisestään.

Tutkija: Venäjä testaa uutta presidenttiä aiempaa suoremmin

Suomen suhde Venäjään on muuttunut Ukrainan sodan vuoksi. Se heijastuu vääjäämättä presidentin rooliin.

Johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista sanoi Ylen aamussa, että aiemmin oli tärkeää pitää luottamuksellista suhdetta yllä Venäjän johtajan kanssa. Siinä tarvittiin tasapainoilua ja varovaista lähestymistapaa.

Nyt tilanne on toisenlainen: Venäjä on määritellyt Suomen itselleen vihamieliseksi maaksi, eikä meillä ole aktiivista Venäjä-suhdetta.

– Aiemmin Venäjä olisi testannut uutta presidenttiä pikemminkin aloitteilla ja yhteistyöehdotuksillaan ja katsonut, miten toimitaan. Tällä hetkellä tätä raidetta ei ole.

Saari uskoo, että Venäjä testaa nyt uutta presidenttiä aiempaa suoremmin keinoin.

– Testaaminen olisi Venäjälle hyvin tyypillinen toimintatapa, ja voisi sanoa, että testi on päällä tälläkin hetkellä itärajalla.

Kriisit muuttaneet ulkopoliittisia suhteita monimutkaisemmiksi, sanoo poliittisen historian professori

Alexander Stubb tulee presidenttinä kohtaamaan erilaisia haasteita ulkopoliittisten suhteiden hoitamisessa kuin edeltäjänsä.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, ilmastonmuutoksen kiihtyminen, korona ja talouden kriisit ovat tehneet ulkopoliittisista suhteista monimutkaisempia kuin mitä ne olivat, kun presidentti Sauli Niinistö aloitti virassaan vuonna 2012. Näin sanoi Turun yliopiston poliittisen historian professori Louis Clerc Ylen aamussa.

Erityisesti suhde Venäjään on muuttunut, ja siltä osin Alexander Stubb tulee Clercin mukaan löytämään edestään varsin sotkuisen työpöydän järjesteltäväksi.

Clerc näkee Stubbin vahvuuksina ulkopoliittisen suhteiden haasteiden hoitamisessa hänen kokemuksensa ulkopolitiikassa muun muassa ulkoministerin roolissa.

Tutkija: Arvokonservatiivien oli vaikea löytää ehdokasta

Perussuomalaisten kannattajien oli todennäköisesti vaikea löytää toisella kierroksella itselleen sopivaa ehdokasta. Näin arvioi Ylen aamussa valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen Tampereen yliopistosta.

– Tässähän oli kaksi arvoliberaalia ehdokasta. Uskon, että arvokonservatiivien oli vaikea löytää heistä jompikumpi omakseen. Arvokonservatiivien kannattajat ovat usein nimenomaan perussuomalaisten kannattajia, Kestilä-Kekkonen arvioi.

Hänen mukaansa yleensä on nähty ”vaalipäivän ihme”, eli että perussuomalaiset aktivoituvat silloin äänestämään. Nyt kun omaa ehdokasta ei ollut, äänestämättä jättäiden määrä kasvoi.

Tutkimuspäällikkö Sami Borg Kunnallisalan kehittämissäätiöstä sanoi, että kamppailusta tuli odotettua kireämpi.

– Siihen on kaksi pääsyytä. Haavistolla oli erittäin hyvä loppukiri, ja varmaan matalaksi jäänyt äänestysprosentti rokotti Stubbin kannatusta, Borg totesi.

Sopuisimmat vaalit Suomessa, Sami Borg summaa

Kokenut poliitikan asiantuntija Sami Borg luonnehtii vaalitaistoa sopuisimmiksi vaaleiksi, mitä hän on nähnyt Suomessa kautta aikojen.

Kaija Koo esitti Stubbin Elämäni biisin

Kaija Koo esiintyi myöhäisillassa Stubbin vaalivalvojaisissa Pikku-Finlandiassa.

Kaija Koo esitti muun muassa hittinsä Supernaiset, joka oli myös Stubbin kappalevalinta Elämäni biisi -ohjelmassa.

Stubb halasi Kaija Koota esityksen päätteeksi.