Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Tasavallan presidentti on ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaja, mutta häneltä odotetaan myös arvojohtajuutta.
Tästä jutusta näet, mitä Suomen seuraava presidentti Alexander Stubb ajattelee arvokysymyksistä.
Kansainvälisissä piireissä sulavasti liikkuvaa ja useita kieliä hallitsevaa kosmopoliittia pidetään arvoliberaalina.
Stubb on listannut vahvimmaksi arvoikseen oikeudenmukaisuuden, vapauden ja tasa-arvon. Hän pitää arvojohtajuutta yhtenä keskeisenä presidentin tehtävänä.
Uuden Suomen haastattelussa joulukuussa Stubb sanoi, ettei presidentillä ole varaa luokitella itseään selkeästi kumpaankaan leiriin, liberaaliksi tai konservatiiviksi.
– Arvokartalle taidan tällä hetkellä pudota aika lähelle keskustaa, pikkuisen kuitenkin oikealle puolelle ja pikkuisen liberaalipuolelle, hän sanoi.
Tämä juttu perustuu ennen kaikkea Ylen kaikille ehdokkaille ennen presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta esittämiin arvokysymyksiin.
Tässä jutussa käsitellään vain Stubbin vastauksia. Siitä selviää, mitä hän ajattelee muun muassa sukupuolten moninaisuudesta, maahanmuutosta ja nuorten mielenterveydestä.
Jutussa voit myös verrata omia arvojasi uuden presidentin arvoihin – klikkaa vain omaa näkemystäsi kuvaavinta täppää. Emme tallenna lukijoiden vastauksia.
Ylen esittämistä arvokysymyksistä ensimmäinen koski sukupolvien välistä tasa-arvoa.
Stubb ei halunnut tehdä eroa sen välille, kumpi on päässyt helpommalla: nykyinen vai aiemmat sukupolvet.
Stubbin mukaan ihmisten kokemukset ovat erilaisia.
Hän sanoi Ylen haastattelussa tammikuussa, että on nähnyt omien lastensa kautta paineen, joka heillä on ollut saada esimerkiksi hyviä arvosanoja.
– Mutta jokin nostalginen ajatus siitä, että ennen kaikki oli helpommin ja paremmin, on tuntunut vähän mutkia suoristavaksi.
Stubb asettui keskelle myös kysymyksessä, kenen kuuluu kantaa vastuu opiskelijoiden toimeentulosta: yhteiskunnan vai opiskelijan itsensä.
Stubbin mielestä yhteiskunnan tuen on oltava olennainen osa opiskelijan toimeentuloa. Samaan hengenvetoon hän painotti kuitenkin opiskelijan omaa vastuuta.
– Itse sain isotkin opiskeluedut aikoinaan, kun opiskelin. Ilman niitä en olisi voinut toimia. Sen toinen puoli ovat jonkinnäköiset vastuut.
Hän kertoi maksaneensa Yhdysvalloissa opiskellessaan suuria lukukausimaksuja, eikä rahojen kerääminen niitä varten ollut aina helppoa.
– On tärkeää, että yhteiskunta pystyy auttamaan, mutta jos uskaltaa ja haluaa ottaa riskiä, pitää myös voida se tehdä.
Stubb oli lähes täysin sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen torjumisen pitää olla kaiken politiikan teon keskiössä.
Ilmastonmuutokseen ei siis seuraavan presidentin mukaan voida keskittyä vasta sitten, kun Suomen talous on kunnossa.
Ylen vaalikoneessa Stubb sanoi, että kansainvälinen ilmastopolitiikka on keskeinen osa Suomen ulkopolitiikkaa.
Toisaalta Stubb oli vaalikoneessa jokseenkin eri mieltä väitteestä, että metsähakkuita pitää rajoittaa merkittävästi, jotta luontokato saadaan pysähtymään Suomessa.
Stubb katsoo, että tehokas ilmastonmuutoksen torjuminen tapahtuu lakimuutosten, rahoituksen ja innovaatioiden kautta.
Maahanmuuttoa koskevassa kysymyksessä Stubb sijoitti itsensä janan keskelle. Näin hän teki kaikkiaan puolessa Ylen esittämistä arvokysymyksistä.
Stubb perusteli varovaisuuttaan kysymysten asettelulla.
– Oma tulokulmani on se, että maailma ei ole mustavalkoinen. Yksinkertaisia vastauksia ei löydy monimutkaisiin kysymyksiin.
Stubb varoi myös vaalitenteissä ottamasta kantaa kysymyksiin, jotka eivät suoraan liity presidentin toimivaltaan.
Ylen vaalikoneessa Stubb katsoi, että Suomi tarvitsee erityisesti työhön, opiskeluun ja yritystoimintaan tähtäävää maahanmuuttoa. Myös todellisessa hädässä ja vainon kohteina olevia ihmisiä on hänen mukaansa autettava.
Vaalikoneessa Stubb oli jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa, että rasismi on merkittävä ongelma Suomessa.
Stubbin puoliso Suzanne Innes-Stubb on kotoisin Englannista.
Stubb ei ottanut Ylen arvokysymyksissä suoraan kantaa siihen, onko sukupuolia kaksi vai useampia, vaan asettui jälleen keskelle.
Ylen vaalikoneessa Stubb oli kuitenkin sitä mieltä, että Suomen pitää ottaa käyttöön kolmas virallinen sukupuoli.
– Monille lähtökohta on mies ja nainen. Samalla täytyy muistaa, että on ihmisiä, jotka eivät fyysisesti selkeästi määräydy jompaankumpaan kategoriaan, hän perusteli.
Stubb lisäsi, että osalla sukupuoli-identiteetti voi olla eri kuin biologinen sukupuoli.
Hän korosti jokaisen oikeutta elää identiteettinsä mukaista elämää ilman pelkoa syrjinnästä tai kiusaamisesta.
Peruskoulun uskonnonopetuksen puolesta Stubb liputti. Hän oli Ylen arvokysymyksissä lähes täysin sitä mieltä, että uskonnon tunnit ovat olennainen osa koulujen opetussuunnitelmaa.
Toisessa päässä janaa oli väite, että uskonnon opetus kouluissa pitää lopettaa.
Stubb on kertonut, että presidenttinä hän toivottaisi uudenvuodenpuheessa Jumalan siunausta.
Stubb asetti itsensä kahden väitteen keskelle kysymyksessä, pitäisikö myös alle 15-vuotias voida tuomita sakkoon tai vankeusrangaistukseen vai onko hän liian nuori ottamaan täyttä vastuuta teoistaan.
Hänen mukaansa kysymys ei ole mustavalkoinen, mutta nuorilta pitää voida odottaa tiettyä vastuuta.
Ylen vaalikoneessa Stubb on sanonut, että nuorten väkivalta ei ole pelkästään maahanmuuttajataustaisiin nuoriin liittyvä ongelma.
– Väkivallan torjunnassa tärkeää on vahvistaa esimerkiksi koulujen, kotien, sosiaalitoimen, poliisin ja nuorisotyön tiivistä yhteistoimintaan.
Nuorten mielenterveysongelmia koskevassa kysymyksessä Stubbin näkemys oli selvä. Hän katsoo, että nuorten mielenterveysongelmia ei oteta tarpeeksi vakavasti.
Stubb on toivonut, että mielenterveyden ongelmista puhuttaisiin yhteiskunnassa vielä avoimemmin.
Uusi tasavallan presidentti ottaa presidentin tehtävät vastaan maaliskuussa.