Itäraja sai suosikkinsa presidentikseen. Vain kolmessa itärajan kunnassa Pekka Haavisto voitti. Haavisto oli vahvempi Joensuun ja Imatran kaupungeissa sekä Rautjärven kunnassa.
Muutoin itäraja antoi tukensa Alexander Stubbille.
Itärajan maakunnista ainoastaan Lappi oli Haaviston vihreä. Sielläkin itärajan kunnat olivat stubbilaisia, paitsi Utsjoki, jonka itänaapuri on Norja.
Sunnuntaina pakkanen paukkui parissakymmenessä asteessa ja aurinko paistoi, kun Itä-Lapissa sallalaiset piipahtivat pääkirjastolla äänestämässä. Yle haastatteli sallalaisia äänestyksen ollessa vielä käynnissä.
Salla kääntyi Stubbin kannalle niukasti (51,9–48,1). Sallassa oli ääniä runsaasti jaossa toisella kierroksella, sillä kunnan ykkössuosikit Olli Rehn ja Jussi Halla-aho jäivät vaalien ensimmäiselle kierrokselle.
Sivarin ei uskota voivan toimia ylipäällikkönä
Kirka Arolalle valinta oli selkeä, mutta hän ei halua suoraan sanoa, ketä äänesti. Hän kuitenkin myöntää, että armeijan käyminen on hänen mielestään tärkeä asia tasavallan presidentille, koska presidentti toimii puolustusvoimien ylipäällikkönä.
Myös Sirkka Takkunen uskoo Haaviston siviilipalveluksen olleen monelle syy olla äänestämättä häntä.
– Täällä on maanpuolustushenki aika korkealla ja ajatellaan, ettei siviilipalvelusmies voi olla armeijan ylipäällikkö, Takkunen pohtii.
Nimettömänä pysyttelevä keskustaa kannattava sallalainen nainen kertoo Ylelle vaalipäivänä äänestäneensä Alexander Stubbia. Hän uskoo Olli Rehnin äänestäjien kallistuneen enemmän juuri Stubbin kannalle. Hänen mukaansa Rehnin äänestäjistä saattoi jättää osa kokonaan äänestämättä, ja pieni osa äänestää Haavistoa, mutta hän uskoo enemmistön keskustalaisista äänestäneen Stubbia.
Turvallisuuspolitiikka saattoi vaikuttaa
Sallassa ollaan aivan Venäjän rajalla, mutta se ei tunnu sallalaisia huolettavan.
– Venäjän uhka ei ollut suurin tekijä presidentin valinnassa, mutta kyllä se siellä taustalla saattaa vaikuttaa, Takkunen sanoo.
Kirka Arola sanoo, ettei Venäjän uhkaa tule edes ajatelleeksi.
– Se on ollut tuossa meidän naapurissa iät ja ajat. Ja tulee aina olemaan, Arola sanoo.
Sallan vaalilautakunnan puheenjohtaja Lauri Ainasto sanoo, ettei presidentti voi vaikuttaa paljonkaan Sallan tai pienten kuntien tilanteeseen.
– Ellei se liity ulko- ja turvallisuuspoliittisiin asioihin, ja nyt kun Suomi on Naton jäsen, sillä on vaikutusta, miten turvallisuuspolitiikkaa pohjoisen Suomen osalta hoidetaan, Ainasto pohtii.
Entä seksuaalinen suuntautuminen?
Seksuaalisella suuntautumisella ei Ylen haastattelemien äänestäjien omaan valintaan ole merkitystä, mutta he uskovat etenkin vanhemman väestön kokevan senkin asian merkitseväksi.
Kylän raitilla kävelevä, äänestämään menevä nainen ei suostu haastatteluun, mutta kertoo kristillisten arvojen olevan tärkein valintaperuste presidentinvaalissa.
Moni Sallassa kertoi sunnuntaina, että kumpi tahansa olisi lopulta kelvannut presidentiksi. Joona Juujärvi, 29, mietti vielä äänestyspaikalle ajaessaan, kumpaa äänestää.
– Oli kaksi hyvää ehdokasta toisella kierroksella, hän kiteyttää Sallan raitin tunnot.
Korjattu 12.2. kello 12.07 jutun alkua. Nurmes ei ole itärajan kunta, toisin kuin jutussa aiemmin luki.