Hallituksen työelämäuudistuksia vastaan protestoidaan historiallisen laajasti.
Yksi periaatteellisista kiistoista liittyy naisten ja miesten palkkaepätasa-arvoon. Naisvaltaisilla julkisilla aloilla on tyypillisesti huonommat palkat kuin miesvaltaisilla yksityisillä aloilla eli vientiteollisuudessa.
Ammattiliitot, kuten terveysalan Tehy ja opetusalan OAJ pelkäävät, että hallituksen vientimalli nuijii naiset syvemmälle palkkakuoppaan. Esimerkiksi Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen puhuu ”hoitajien ikuisesta palkkamontusta”.
Taustalla on matematiikka: prosenttikorotukset paisuttavat isoja palkkoja jokaisella neuvottelukierroksella enemmän kuin pieniä.
Aivan päinvastainen väite on tullut niin hallituksen työministerin Arto Satosen (kok.) kuin Teknologiateollisuuden suusta.
Satonen torjui helmikuussa palkkakuoppaväitteen Ylen Aamussa sanomalla, että Ruotsissa ”itse asiassa palkkatasa-arvo on parantunut vientimallin aikana”.
Satonen viittasi Ruotsin sovitteluinstituutin johtajalta Irene Wennemolta saamiinsa tilastoihin. Esimerkiksi hoitajat ovat sopineet itselleen paikallisesti kuoppakorotuksia.
Kumman väite pitää paikkansa?
Kysyimme kahdelta Ruotsin työmarkkinoita tuntevalta asiantuntijalta, mitä mallin perusteella on mahdollista ennakoida.
Ruotsi on oikeastaan ainoa ennakkotapaus, jonka perusteella väitteitä voidaan arvioida – eikä sekään kovin hyvä, sillä maiden neuvottelu- ja sovittelujärjestelmät ja työkulttuuri ovat hyvin erilaisia.
Totta: Vientimalli ei estä palkankorotuksia
Hallitus on vastannut palkkakuoppaväitteisiin painottamalla, ettei sen malli aseta palkankorotuksille kattoa, vaan rajoittaa ainoastaan, mitä valtakunnansovittelija voi tarjota sovitellessaan työehtoriitoja.
Satonen on oikeassa siinä, ettei vientimalli puutu sopimisen vapauteen, vahvistavat Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen.
– Organisaatiotasolla vientimalli määräisi vain lattian, ei kattoa sille, kuinka paljon yksilökohtaisia palkkoja korotetaan, sanoo Etlan Antti Kauhanen.
Eli teknologiayritys tai terveysyhtiö voi siis yhä neuvotella huippuosaajalle tai työvoimapula-alan työntekijälle työehtosopimusta paremman palkan.
Sama pätee siihen, mistä työnantajataho ja liitot voivat sopia.
– Ruotsissa on yhteisesti hyväksytty näkemys, että jotkut ryhmät voivat joillain kierroksilla saada enemmän, Antti Kauhanen lisää.
Käytännössä on toki aivan eri asia, korotetaanko palkkoja.
– Jos valtakunnansovittelijan kädet sidotaan etukäteen, on tällaisen lakimuutoksen jälkeen vaikeampi parantaa pienipalkkaisten suhteellista palkka-asemaa työtaistelutoimitse, sanoo Laboren Merja Kauhanen.
Etlan Antti Kauhanen muotoilee saman asian toisin:
– Toki voi olla niin että jo työehtosopimuksen määräämä palkankorotus on niin korkea, ettei organisaatioissa ole enää palkankorotusvaraa.
Totta: Pienituloisten kuoppa syventynee
Palkansaajajärjestöjen väite naisten palkkakuopasta näyttäisi Ruotsin esimerkin perusteella pätevän ainakin matalapalkka-aloilla.
– En näe, että pienipalkkaisilla aloilla, kuten hotelli- ja ravintola-alalla, jossa on paljon pieniä yrityksiä, olisi intressiä ja mahdollisuuksia neuvotella palkoista näin, Merja Kauhanen sanoo.
Näin arvioi myös Etlan Antti Kauhanen.
– Väite palkkakuopasta on uskottava niillä aloilla, joilla on työvoimasta pikemminkin enemmän tarjontaa kuin kysyntää. On vaikea nähdä myös, miksi ansiot nousisivat kovin paljon matalasti koulutetuilla aloilla.
Toisaalta jos tavoitetta arvioidaan työllisyyden kannalta, matalasta palkkatasosta voi olla taloudelle hyötyä. Avoimena olevien työpaikkojen määrä voi siis nousta, jos yrityksillä on varaa palkata.
Totta: Ruotsissa osa sairaanhoitajista hyötyi
Myös Arto Satosen viittaus Ruotsiin ja hoitoalan kuoppakorotuksiin pitää paikkansa. Ruotsissa sairaanhoitajat ja opettajat ovat siirtyneet palkankorotuksissa täysin paikallisen sopimisen piiriin.
Laboren Merja Kauhasen mukaan Ruotsissa nämä ammattiryhmät ovat näin pyrkineet parantamaan suhteellista palkka-asemaansa.
Vårdförbundetin mukaan sairaanhoitajat ovat saaneetkin palkkanormia korkeampia korotuksia. Kaikille ei ole näin käynyt.
– Mutta ruotsalaisen tutkimuksen mukaan täysin paikallisen sopimisen aikakaudella sairaanhoitajien keskuudessa palkkahajonta on kasvanut, sanoo Merja Kauhanen.
Myös lähihoitajat ovat saaneet vientialan palkkanormia paremman korotuksen.
– Se onnistui, koska sillä kierroksella (Suomen SAK:ta vastaava) keskusjärjestö LO tuki hoitajien tavoitetta, Merja Kauhanen sanoo.
Kysytään vielä kerran: onko mahdollista, että hoitajat voisivat hyötyä hallituksen mallista ja kuroa palkkakuoppaa umpeen?
– Ei ole kiveen kirjoitettu etteikö näin voisi käydä, vastaa Etlan Antti Kauhanen.
Totta: Suomessa ei ehkä käy näin
Antti Kauhanen kuitenkin lisää, ettei sen perusteella, miten Ruotsissa on käynyt, voi vetää johtopäätöksiä.
– Ei voi ennakoida, miten Suomessa kävisi. Tulokset riippuvat hyvin paljon ympäristöstä eli koko työmarkkinajärjestelmästä sekä talouden tilanteesta.
Talouden tilanne on Suomessa huonompi kuin Ruotsissa. Kunnat ja hyvinvointialueet rypevät talousvaikeuksissa ja ovat säästökuurilla, sairaalaverkkoa karsitaan.
On perusteltua kysyä onko niillä halua tai välttämättä edes kykyä kiriä kiinni vientiteollisuuden palkankorotuksia.
Näin on todennut myös Arto Satonen. Hallituksen talousuudistusten yhtenä maalina on hänen mukaansa turvata yhteiskunnan varoilla kustannettavat hyvinvointialueiden palvelut – johon henkilökuntakin kuuluu.
Totta: Suomeen tulisi eri vientimalli
Ruotsissa vientimalli on ollut käytössä 90-luvulta, mutta sitä ei ole kirjattu lakiin.
Asiantuntijoiden mukaan erot järjestelmissä ja neuvottelukulttuurissa ovat valtavat. Ruotsissa neuvottelu perustuu luottamukseen, sillä mallin omistajuus on työmarkkinaosapuolilla eikä poliitikoilla.
Pyrkimys palkkatasa-arvoon on Ruotsissa nivottu osaksi järjestelmää, sovittelijantoimisto seuraa tilastoja.
Myös ammattiliitot ja keskusjärjestöt kantavat vastuuta työn kilpailukyvystä, sillä palkankorotusten hillintä on niidenkin intressissä.
– Jos liittojen ylin peruste on saada aina kovemmat palkankorotukset kuin joku muut, inflaatio lähtee laukkaamaan jolloin reaalipalkkojen kehitys on negatiivista, Etlan Kauhanen sanoo.
Totta: Ruotsissa vähemmän lakkoja
Luottamukselliset välit ovat johtaneet muun muassa siihen, että lakkoja on Ruotsissa vähemmän. Niitä ei ole Ruotsissa rajoitettu lailla tai oikeuskäytännöllä, kuten ministeri Satonen on elinkeinoelämälta saamiinsa tietoihin viitaten sanonut.
Laboren Merja Kauhasen mukaan se, että valtakunnansovittelijan rooli sidotaan lakiin, voi saada vientimallin vaikutukset näyttäytymään meillä aivan toisenlaisina kuin Ruotsissa.
– Esimerkiksi Ruotsissa lähihoitajien palkankorotuksen edellytys oli että sen tukena oli työmarkkinakeskusjärjestö, eikä laki rajoittanut sitä.
Ruotsissa paikallisen sopimisen yleistyminen on Merja Kauhasen mukaan rapauttanut palkkamalttia.
– Paikallisten sopimusten yleistyminen on nähty myös uhkana vientivetoisen mallin palkkanormin merkitykselle. Juuri täysin paikalliset sopimiset ovat hajauttaneet tätä kehitystä, hän sanoo.
Keskustelu on suljettu tavanomaista aiemmin moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.