Rikosseuraamuslaitos Rise keskittää seksuaalirikoksista tuomittujen vankipaikat Mikkelin, Pyhäselän, Riihimäen, Turun ja Helsingin vankiloihin. Ensimmäiset uudet osastot perustetaan jo vuoden 2024 aikana.
Risen mukaan miespuoliset sakkovangit sijoitetaan jatkossa Pelson, Mikkelin, Helsingin ja Köyliön vankiloihin. Pelson sakkovankipaikat siirtyvät vuoden 2024 lopussa uuteen Vaalan vankilaan. Naispuoliset sakkovangit sijoitetaan pääsääntöisesti Hämeenlinnan vankilaan.
Sakkovankien sijoittamista koskevan vankipaikkapäätöksen päivitys astui voimaan 14. helmikuuta 2024.
Päätös ei koske tällä hetkellä tuomiotaan suorittavia sakkovankeja. Vankipaikkojen keskittäminen koskee uusia, tuomiotaan suorittamaan tulevia sakkovankeja, kerrotaan Risen tiedotteessa.
Vankipaikoista halutaan muuntojoustavia
Osastojen perustaminen ja vankipaikkojen keskittäminen tiettyihin vankiloihin on osa Rikosseuraamuslaitoksen laajempaa vankipaikkauudistusta, jolla vastataan erityisryhmien tarpeisiin. Aiemmin omia osastoja on perustettu naisille, alaikäisille ja turvallisuutta vaarantaville vangeille.
Suomen suljetut vankilat ovat tällä hetkellä täynnä. Rikosseuraamuslaitoksen on siksi tarkkaan suunniteltava, miten vangit voidaan sijoittaa vankiloihin niin, että rangaistuksen suorittaminen on turvallista eikä henkilökunnan työturvallisuus vaarannu.
Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan Anna Arola-Järven mukaan jatkossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota siihen, että vankipaikat ovat muuntojoustavia.
– Näin voimme paremmin vastata muuttuviin vankimääriin ja -tilanteisiin, lisää Arola-Järvi.
Vankipaikkojen keskittämiset koskevat vain suljettuja vankiloita, ja seksuaalirikoksista tuomittuja voidaan jatkossakin sijoittaa kaikkiin avovankiloihin. Uudistuksen jälkeen suljetuissa vankiloissa on yhteensä 193 vankipaikkaa seksuaalirikoksista tuomituille vangille.
Seksuaalirikoksista tuomittujen kuntoutus varmistettava
Uudistuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti seksuaalirikoksista tuomittujen mahdollisen verkostoitumisen ja siihen liittyvien lieveilmiöiden ehkäisemiseen.
Seksuaalirikoksista tuomittujen kuntoutumisen kannalta on tärkeää, että heille voidaan tarjota vankeusaikana palveluja, ohjelmia ja tukea muutoksen tekemiseen turvallisessa ja häiriöttömässä ympäristössä, kertoo erityisasiantuntija ja Seri-hankkeen hankepäällikkö Heidi Lind.
– Yhdenkin seksuaalirikoksista tuomitun vangin onnistunut kuntoutus voi tarkoittaa, että valtava joukko ihmisiä säästyy rikosten aiheuttamalta kärsimykseltä. Osaavalla henkilökunnalla on tässä merkittävä rooli, sanoo Lind.
Rikosseuraamuslaitos varautuu muutoksilla vuoden 2023 alusta voimaan tulleeseen seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistukseen. Sen myötä seksuaalirikollisten päivittäinen määrä vankiloissa kasvaa noin 90:llä.
Ennen lainsäädäntömuutosta vankiloissa on ollut päivittäin noin 200 seksuaalirikoksista tuomittua vankia.
Sakkovangeille turvallinen ympäristö
Myös sakkovankipaikkojen keskittämisessä on kyse siitä, että heille voidaan taata turvallinen ympäristö. Lisäksi heille halutaan turvata tarkoituksenmukaiset terveydenhuolto- ja päihdepalvelut sekä palveluohjaus tuomion suorittamisen jälkeiselle ajalle.
– Sakkotuomiot ovat usein varsin lyhyitä, joten sidosryhmäyhteistyö on erityisen tärkeää. Sakkovankien kohdalla onkin huomioitu, että vankilan henkilökunnalla on erityisesti ulkopuolisiin sijoituksiin liittyvää osaamista, Heidi Lind kertoo.
Ensisijaisesti sakkovangit suorittavat tuomionsa avovankilassa tai ulkopuolisessa sijoituksessa. Ulosottolaitos haastattelee sakkovankia tuomion suorittamisesta, jonka jälkeen yhdyskuntaseuraamustoimisto laatii sakkovangille rangaistusajan suunnitelman.
Sakkovanki voidaan sijoittaa suljettuun vankilaan, jos hän ei itse halua avovankilaan tai ulkopuoliseen sijoitukseen.
Suurin osa sakkovangeista saapuu kuitenkin vankilaan etsintäkuulutettuina ja poliisin toimittamina, kun sakkovanki ei ole saapunut ulosoton haastatteluun.