Itälappilaisen, noin 3 300 asukkaan Sallan kunnan lukio on kansainvälinen, ja se näkyy koulun käytävillä. Puheensorinaa kuuluu välitunnilla eri kielillä. Suurin osa Sallan lukiolaisista on venäläisiä, reilut 30 opiskelijaa. Noin 30 on suomalaisia, sallalaisia. Lisäksi on noin kymmenen myanmarilaista ja yksi valkovenäläinen.
Venäläisten lukiolaisten kulkeminen synnyinmaahansa lomille hankaloitui merkittävästi, kun Suomi sulki itärajan rajanylityspaikat loppuvuonna Venäjän aloitettua hybridioperaation ja kolmansien maiden kansalaisten välineellistetyn maahantulon Venäjältä Suomeen.
Kuolan niemimaalta kotoisin olevat venäläisnuoret voivat kiertää Pohjois-Norjan ja Murmanskin kautta. Se tosin pitkittää matkaa. Poljarnye Zorista kotoisin oleva Veronika Reznichenko, 17, kävi joulukuussa lomalla synnyinmaassaan. Matkaan meni kaksi päivää. Normaalisti Sallasta ajaisi Poljarnye Zoriin parissa tunnissa.
Hänen piti järjestää itselleen kyydit ja pyytää apua muilta. Julkista liikennettä kun ei juuri ole, varsinkaan rajan yli Venäjän puolelle.
Pietarista kotoisin oleva, Sallan lukion toisella vuosikurssilla opiskeleva Anastasia Flikova, 17, ei ole käynyt rajasulun alettua lainkaan Venäjällä. Jos Murmanskin alueelta kotoisin olevat luokkakaverit pääsevät käymään kotona Pohjois-Norjan kautta, hänen pitäisi kulkea Pietariin Viron tai jopa Turkin kautta.
– Matka olisi pitkä, se veisi aikaa ja rahaa. Minun pitäisi lentää ensin Helsinkiin, sitten Istanbuliin ja sitten Pietariin. Se on nopein reitti, Flikova kertoo.
Viron kautta Narvasta pääsee Venäjälle vain jalan, koska Venäjä sulki helmikuun alussa kulun ajoneuvoilta vedoten raja-aseman remonttiin.
Venäläistyttöjen vanhemmat eivät päässeet katsomaan perjantaina Sallaan, kun he ja muut kakkosluokkalaiset juhlivat vanhojen tansseja.
”Suomeen jää sata prosenttia Sallan lukion ulkomaalaisista”
Maailmanpoliittiset jännitteet eivät muuten tunnu Sallan kansainvälisessä lukiossa. Tunnelma on rehtori Leena Hautajärven mukaan opiskelijoilla valoisa. Lähinnä siksi, että Sallaan ja Suomeen hakeutuneet nuoret katsovat tulevaisuuteen ja haluavat jäädä Suomeen opiskelemaan ja töihin.
– Meidän ulkomaalaisista opiskelijoista Suomeen on jäänyt jo vuosia sata prosenttia. Heistä oppilaitokset, korkeakoulut saavat suomenkielisiä opiskelijoita, rehtori Hautajärvi sanoo.
Poljanyezorilainen Veronika Reznichenko työskentelee Sallassa opintojen ohella siivoojana, montšegorskilainen Sofia Mot paikallisessa pizzeriassa ja pietarilainen Anastasia Flikova kaupassa. Näin he saavat suomalaista palkkaa suomalaiselle tilille, joten rahaliikenteen sulku Venäjän ja Suomen välillä ei haittaa.
Alaikäisinä ulkomaalaisina he eivät tosin saa verkkopankkitunnuksia, ja se vaikeuttaa asioiden hoitamista, laskujen maksua ja muuta käytännön elämää.
Muutokset hakijamäärissä voivat näkyä viiveellä
Opetus Sallan kansainvälisessä lukiossa tapahtuu suomeksi. Jokaiselta ulkomaalaiselta vaaditaan riittävä suomen kielitaito, ennen kuin hänet hyväksytään opiskelijaksi. Ylioppilaskirjoitukset ovat nimittäin suomeksi.
Ulkomaalaiset opiskelijat tuovat hyvän lisän koulutukseen. Siitä ei rehtorin mukaan ole kyse, että lukio olisi riippuvainen heistä ja lukio ei pyörisi ilman ulkomaalaisia opiskelijoita.
– Lukioita pyöritetään Suomessa varsinkin haja-asutusalueilla hyvin pienillä oppilasmäärillä. Jotta opetustarjonta olisi lähiopetuksena tarpeeksi kattavaa ja laajaa, niin kyllä he ovat merkittävässä roolissa, että on oppilasvolyymiä, rehtori Leena Hautajärvi sanoo.
Vuoden 2022 jälkeen eli Venäjän aloitettua suurhyökkäyksen Ukrainaa vastaan Sallan lukiossa ei näy romahdusta eikä edes vähenemistä venäläishakijoissa. Karsintaa pitää tehdä paljon.
– Vuosittain kansainvälisiä hakijoita Sallan lukioon on ollut pitkälle yli sata. Viime syksynä meillä aloitti noin 20 ulkomaalaista ykkösluokkalaista.
Rehtori Hautajärven mukaan on hankalaa ennakoida, miten paljon venäläisiä nuoria hakee Sallan lukioon ensi syksyksi.
– Rajasulku voi pienentää hakijamäärää. Ja se, millaista uutisointia Venäjällä on Suomesta ja Suomen politiikasta. Se voi vaikuttaa, että suomen opiskeluinto voi pienentyä.
Muutokset voivat tapahtua pidemmällä viiveellä.
– Nyt sisällä olevista opiskelijoista moni on tähdännyt Suomeen opiskelemaan jo vuosia, Hautajärvi pohtii.
Yhteishaku alkaa tiistaina ja päättyy 19. maaliskuuta.
– Hakuajan päätyttyä tiedämme tarkkaan, mikä hakijamäärä on ja mitä kansalaisuuksia. Toiveemme on, että olisi mahdollisimman paljon eri kulttuureja. Se monipuolistaisi Sallan elämää, Leena Hautajärvi sanoo.
Sallan lukio on lopettanut markkinoinnin Venäjälle kokonaan Venäjän laajennettua sotatoimia Ukrainassa helmikuussa 2022. Sallan lukio ei kuitenkaan ole siirtynyt havittelemaan opiskelijoita muista maista. Sosiaalinen media ja puskaradio toimivat hyvin ulkomaalaisten nuorten tavoittamisessa.
– Opiskelijat kertovat toisilleen omassa maassaan ja julkaisevat tietoa omilla tileillään. Tietoisuus leviää sitä kautta, Hautajärvi toteaa.
Myös Savukoskella yli puolet on venäläisiä
Itä-Lapissa myös Savukosken lukion opiskelijoista yli puolet on venäläisiä.
Rehtori Joonas Rentola kertoo, että lukiossa on yhteensä 19 opiskelijaa, joista yksitoista on venäläisiä ja yksi myanmarilainen.
Rentola ei ole kuitenkaan huolestunut oppilasmäärän laskusta.
– Meillä on seitsemän yhdeksäsluokkalaista. Toivottavasti mahdollisimman moni heistä valitsee lukion. Luotan myös siihen, että ulkomailta riittää opiskelijoita Finest Futuren markkinoinnin kautta, Rentola sanoo.
Finest Future markkinoi Suomea ulkomaalaisille nuorille.
Tavoitteena on pitää pieniä lukioita Suomessa elävänä ja pitkällä tähtäimellä houkutella työvoimaa Suomeen.
Venäläisiä opiskelijoita on myös muun muassa Kemijärven lukiossa.
Kansainvälisiä lukioita on ympäri Suomen useilla paikkakunnilla.