Vantaalaisen Matti Viinikaisen puhelimeen kilahtaa aamulla tekstiviesti. Tieto päivän työpaikasta on tullut.
Aikaisemmin vartijan työtä tehnyt Viinikainen työskentelee varhaiskasvatuksen varahenkilönä Helsingin kaupungilla. Hänellä ei ole alan koulutusta. Viinikainen on työskennellyt ennen koulun iltapäiväkerhossa, mutta ihan pienet lapset olivat uutta.
– Aluksi oli pelottavaa, kun piti opetella kaikki: vaipanvaihdot, syöttäminen ja piirien pitäminen. Päiväkotien tilanne kuitenkin ahdisti ja halusin auttaa. Tykkään olla lasten kanssa.
Päiväkodeissa sijaiset ovat arkipäivää. Sijaisrumban ydin on henkilöstöpula.
Opetushallituksen tuorein tilasto kertoo, että noin kolmanneksella päiväkotien määräaikaisista työntekijöistä ei ole alan koulutusta. Pääkaupunkiseutu ei ole mukana tilastossa.
Viinikainen tekee töitä kahdessa päiväkodissa.
– Sijaisia on paljon. Voi olla tilanteita, ettei omassa ryhmässä ole yhtään talon väkeä. Silloin toivoo, että saa muista ryhmistä apua. Varsinaista perehdytystä ei ollut.
Mahdollisuus keskittyä kahteen paikkaan tekee työstä mielekästä. Talot ja lapset ovat tulleet tutuiksi.
– Tosin sopimukseen kuuluu, että tarvittaessa minut voi lähettää kesken päivän toiseen päiväkotiin, jos meidän päiväkodissa on liikaa aikuisia. Sellaista on käynyt, muttei onneksi usein.
Lapset ovat aina ottaneet Viinikaisen hyvin vastaan.
– Valitettavasti he ovat tottuneet tilanteeseen. Siihen, että aikuiset vaihtuvat.
Noin joka viides varhaiskasvatuksen opettaja on epäpätevä
Varhaiskasvatuksen opettajista on pulaa, joten noin joka viides opettajan työtä tekevä on epäpätevä. Uudellamaalla enemmänkin, kertoo Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.
– Syntyy kierre, jossa varhaiskasvatuksen opettajan tehtävä täytetään esimerkiksi pätevällä lastenhoitajalla, joka ei kuitenkaan täytä opettajan kelpoisuusehtoja. Sitten lastenhoitajalle tarvitaan sijainen, KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho sanoo.
Hän arvioi, että tilanne heikkenee tulevaisuudessa, kun uusi henkilöstömitoitus astuu voimaan.
– Sen täyttämisen yrittäminen edellyttänee siirtymistä suurempiin päiväkotiyksiköihin, mikä lienee harvan vanhemman toive.
Osa sijaisista rekrytoidaan suoraan. Sijaisia välittävät myös henkilöstöpalveluyritykset, kuten pääkaupunkiseudulla alueen kaupunkien yhdessä omistama Seure ja Turussa Tempore.
Opetushallituksen mukaan erilaisten henkilöstöpalveluyrityksen kautta hankittuja työntekijöitä oli kunnallisissa päiväkodeissa vuonna 2022 lähes 50 000.
Seuren vuokrahenkilöstöstä neljällä viidestä on työkokemusta varhaiskasvatuksesta alle viisi vuotta.
– Onnistuminen varhaiskasvatuksen työtehtävissä on monen asian summa. Soveltuvuus työtehtäviin on usein tärkeämpää lasten parissa työskenneltäessä kuin pelkkä alan koulutus, kertoo Seuren liiketoimintajohtaja Tiina Nieminen.
Hän toteaa, että ensisijaisesti pyritään aina rekrytoimaan henkilöitä, joilla on alan koulutus ja työkokemusta.
– Mikäli tällaisia henkilöitä ei ole riittävästi tarjolla, voimme harkita palkkaavamme henkilöitä, joilla ei ole välttämättä virallista kelpoisuutta, mutta on aikaisempaa kokemusta lasten parissa työskentelystä, Nieminen kertoo.
Helsingissä puhutaan kriisistä, Turun seutu seuraa
Pulaa on etenkin varhaiskasvatuksen opettajista. Heitä puuttuu Kuntien eläkevakuutusyhdistys Kevan arvion mukaan noin kuusi tuhatta.
– Tilanne on kriisiytynyt etenkin pääkaupunkiseudulla, ja se on heikkenemässä myös Varsinais-Suomessa. Pääkaupunkiseudun kunnissa jo lähes puolta varhaiskasvatuksen opettajan vakansseista hoitaa epäpätevä henkilö, opetusneuvos Mervi Eskelinen sanoo.
Kun opettaja puuttuu, hänelle tarvitaan sijainen. Yleensä sijaisuutta hoitaa kokenut lastenhoitaja. Tämä johtaa siihen, ettei koulutettuja lastenhoitajia riitä lastenhoitajien tehtäviin. Tarvitaan lisää sijaisia.
Eskelisestä opettajapulan takana ovat liian pienet koulutusmäärät. Lisäksi koulutetut opettajat jättävät opettajan tehtävät.
Työolot ja palkkaus koetaan heikoiksi. Arkea rassaavat myös erilaiset tehostamistoimet, kuten henkilöstön siirtely ryhmästä tai toimipaikasta toiseen.
Tyypillinen sijainen tulee suoraan lukiosta
Lastenhoitaja Piia Kaija on toiminut alalla 18 vuotta ja aloitti juuri epäpätevänä opettajan sijaisuuden. Tämä vuosi on ollut erilainen kuin muut.
– Yhä isompi osa työkavereista on kouluttamattomia, hän sanoo.
Kaijan kuuden hengen lähityöyhteisössä epäpäteviä on tällä hetkellä neljä. Tyypillinen sijainen on suoraan lukiosta tuleva nuori, joka pysyy hetken ja lähtee sitten opiskelemaan muita aloja.
– Sijaiset joutuvat suoraan hommiin ilman perehdytystä. Päiväkotiryhmää voi pyörittää lukiolainen, jonka kokemus päiväkodista on omasta eskarista. Sitä toivoo vain, ettei mitään tapahdu.
Kaija uskoo, että lasten hoitaminen ja leikittäminen sujuvat, mutta Kaija pohtii, huomataanko tuen tarpeet ja toteutuuko laadukas varhaiskasvatus. Sijaisilla ei välttämättä ole tietoa esimerkiksi lapsen ikätasoisesta kehityksestä.
– Yhdelle kolmevuotiaalle annettiin nokkamuki ja lusikka, vaikka hän oli jo pitkään ruokaillut haarukalla ja veitsellä.
”Läsnäolo on tärkeintä”
Helsinkiläinen Selja Klinga pohtii, että läsnäolo on tärkeintä, mitä hän voi lapsille antaa.
– Letitän hiuksia, luen satuja, pidän sylissä. Etenkin pienten ryhmässä moni kaipaa silittelyä. Ajattelen, että vakihenkilökunnalle jää aikaa suunnitteluun.
Hän tarkistaa yleensä edellisenä päivänä puhelimen sovelluksesta mitä töitä on tarjolla.
– Joskus on satoja keikkoja. Joskus joudun vielä aamulla vahtimaan, tulisiko sopiva ja lähtemään pikana matkaan.
Klinga on selkäsairauden takia vain osittain työkykyinen. Alan koulutus puuttuu, mutta lapsensa synnyttyä Klinga oli paljon mukana esimerkiksi perhekerhoissa.
– Tuntui luontevammalta mennä päiväkotiin kuin kaupan kassalle. Tunnen itseni niin tarpeelliseksi päiväkodissa.
Joskus kaikki työt ovat eri paikoissa.
– Ihan uusi paikka jännittää. Se vaatii avointa asennetta. Et tiedä, millaista porukkaa on ja millaiset käytännöt heillä on. Missä on vessa, pukuhuone tai lasten vaipat.
Selja Klinga on tyytyväinen keikkatyöhön, joka sopii elämäntilanteeseen.
– Terveys ei kestäisi täyttä viikkoa. Tässä on arjen joustoa. Voin sopia lääkärin ja muut omat menot. Valita itselle sopivat vuorot.
Juttua päivitetty 22.2. klo 9.15. Korjattu Turussa sijaisia välittävän yrityksen nimi Sarastiasta Temporeksi.