Vaasalainen Essi Tapper odottaa parhaillaan esikoistaan ja pyrkii syömään monipuolisesti.
Neuvolasta saadut raskausajan ravitsemussuositukset aiheuttavat silti huolta, sillä opiskelijana hänellä ei ole varaa syödä esimerkiksi kalaa kahdesti viikossa.
– Kun yliopiston ruokalassa on kalaa, valitsen sen. Muuten ei ole varaa kalan syöntiin.
Tapper kertoo myös käyneensä raskausaikana muutaman kerran sushilla. Se on aiheuttanut häpeää, vaikka hän on erikseen varmistanut, ettei annos sisällä raakaa kalaa tai muuta raskaana olevilta kiellettyä.
Tapper on yksi heistä, jotka vastasivat, kun Yle kysyi lukijoiltaan, ovatko he tunteneet häpeää siitä, mitä söivät raskausaikana. Kysely liittyy keskiviikkona julkaistuun uutiseen, jonka mukaan jopa yli puolet raskaana olevista syö vastoin ravitsemussuosituksia.
Torstaina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Heli Kuusipalo totesi, että ravitsemussuosituksia tulkitaan Suomessa liian tiukasti. Kuusipalo sanoo olevansa pahoillaan siitä, että raskaana olevat kokevat syyllisyyttä ja häpeää syömisestään.
Tuore ruoka maksaa liikaa
Monien muiden vastaajien tavoin turkulainen Inka Fried häpeää, että on sortunut syömään salmiakkia ja lakritsia, vaikka niitä ei suositella raskaana oleville.
– Lakussa ja salmiakissa on se aine, glykyrritsiini, joka vaikuttaa istukkaan ja sitä kautta lapseen. Kyllä syöminen siinä mielessä mietityttää, ettei halua tahallaan aiheuttaa mitään vahinkoa lapselle, Fried pohtii.
Useat vastaajat kertoivat raskauspahoinvoinnin vaikuttaneen siihen, etteivät he voineet syödä suositusten mukaisesti.
Helsinkiläinen Mari Seppälä kärsi äärimmäisestä raskauspahoinvoinnista eli hyperemeesistä ja oli pahoinvoinnin takia sairaalassa tiputuksessa.
– Puoleen vuoteen en voinut syödä juuri mitään. Neuvolassa hoettiin, että sikiö ottaa kyllä omansa, kun olin huolissani vauvan hyvinvoinnista. Söin muun muassa sushia yhdessä vaiheessa, se kun oli ainoa asia, mikä meni sisään. Muuten olen elämässäni syönyt perusterveellisesti.
Myös Helsingissä asuva Anna Rego muistelee pystyneensä syömään alkuraskauden aikana lähinnä puuroa ja smoothieta. Hän kokee, ettei neuvolassa ymmärretty hänen kokemustaan.
– Koin syyllisyyttä joka kerta, kun neuvolassa kysyttiin syömisestä. Vaikka kerroin pahoinvoinnin takia pystyväni syömään vain puuroa ja smoothieta, minua kannustettiin syömään suositusten mukaisesti.
Loppuraskaudesta Regon ruokavalioon vaikuttivat taloudelliset haasteet. Neuvolassa ohjeistettiin, että ruuan pitää olla tuoretta ja päiväystä pitää olla turvallisuussyistä reilusti jäljellä. Taloudellisista syistä hän joutui kuitenkin ostamaan punalaputettuja tuotteita.
– Näin jälkikäteen suhtaudun ravitsemussuosituksiin vähän varauksella. Olemme kavereiden kanssa puhuneet, että Suomen suositukset ovat ristiriidassa muiden maiden suositusten kanssa, Rego huomauttaa.
Neuvolassa peloteltiin sokerivauvoilla
Vastauksissa kritisoitiin myös neuvolaa. Osa vastaajista koki, ettei ollut saanut neuvolasta riittävästi tietoa ravitsemussuosituksista. Jotkut taas kokivat neuvolan puheet ravitsemuksista syyllistävinä.
Espoolaisella neljän lapsen äidillä Salla Verrosella on todettu kaikissa raskauksissa raskausajan diabetes, jota on hoidettu ruokavaliolla.
Hän kertoo olevansa normaalipainoinen ja syövänsä tavallista kotiruokaa, mutta koki silti häpeää sokeriarvoistaan.
Raskausdiabetes lisää riskiä sille, että lapsi syntyy suurikokoisena. Verronen kokee neuvolan puheet suurikokoisista vauvoista painostavina ja ahdistavina varsinkin, kun kaikki perheen neljä lastaa ovat syntyneet raskausdiabeteksesta huolimatta normaalikokoisina ja hyvävointisina.
– Ehkä minä olen ihmisenä sellainen, että syyllistyn helposti, mutta toisinaan tuntuu, ettei äidin kokemuksilla ja tarpeilla tunnu olevan mitään merkitystä, kun tuijotetaan desimaaleja ja mittareita.