Poika on vaalea kuin äitinsä.
Tosin isän suvussa on kuulemma tavallista, että lapsi on alkuun vaaleatukkainen. Isän leukakuoppa on jo myös tunnistettu.
Koska Kasper-poika syntyi lähes kolme kuukautta etuajassa, vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö ja hänen vaimonsa Hennariikka Niinistö viettivät kaksi ensimmäistä kuukautta Kasperin kanssa sairaalassa.
– Ensimmäinen onnen hetki siitä, että meillä on nyt vauva, oli siinä vaiheessa, kun pääsimme hänen kanssaan lopulta kotiin loka-marraskuun vaihteessa, tuore isä kertaa.
Turkulais-helsinkiläisen parin tilanne oli vuosi sitten lohduton. Takana oli kuusi kesken mennyttä raskautta.
– Vuosi sitten olimme olleet kolme vuotta sellaisessa mankelissa, Ville Niinistö huokaa.
– Olimme silloin aika pohjalla lapsettomuustaipaleemme kanssa, Hennariikka Niinistö muistelee.
Keskenmenojen vuoksi näytti siltä, että pariskunnan ainoa toivo saada yhteinen lapsi olisi sijaissynnytys.
Sijaissynnytykseen tähtäävät hoidot ovat Suomessa kuitenkin lailla kiellettyjä.
Pian Hennariikka oli seitsemättä kertaa raskaana, mutta keskenmeno uhkasi jälleen.
Julkisen terveydenhuollon lapsettomuusklinikalla Niinistöille todettiin, ettei keskenmenoja voida hoitaa. Suomessa julkisella sektorilla on linjattu, että toistuvista keskenmenoista kärsivän seuraavaa alkuraskautta ei kontrolloida tavallista tiheämmin. Tilannetta parantavaa lääkehoitoa ei myöskään anneta.
Sitten Yle julkaisi pariskunnan lapsettomuudesta kertovan jutun.
Vielä samana iltana Hennariikka Niinistön puhelin soi.
Naisen kaikki raskaudet ovat erilaisia
Yksityisen lapsettomuusklinikka Dextran naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Eero Varila kertoo tarttuneensa puhelimeen heti nähtyään Niinistöjen lapsettomuudesta kertovan jutun.
Eniten hän oli hätkähtänyt parin saamaa tietoa, että sijaissynnytys olisi ehkä heidän ainoa vaihtoehtonsa lapsen saamiseksi.
– Ensinnäkään sijaissynnytys ei ole Suomessa sallittua. Asia on tällä hetkellä taas päättäjillä lausuntokierroksella. Sijaissynnytysten mahdollisuuden palauttaminen riippuu kulloisenkin hallituksen kokoonpanosta ja päättäjien vakaumuksista, Varila toteaa.
Varila on hoitanut satoja keskenmenoista kärsineitä naisia ja pareja. Hän löysi oikean hoidon myös Hennariikka Niinistölle ja tuloksena on nyt parin hartaasti toivoma Kasper.
Varila tietää, miksi Suomessa julkisessa terveydenhuollossa ei hoideta keskenmenoja.
– Eurooppalainen tiedeyhteisömme ESHRE (European Society of Human Reproduction and Embryology) päivitti vuosi sitten ohjeistuksen keskenmenojen hoitamisesta. Siitä, mitä kannattaa tutkia ja hoitaa. Siellä on useita kohtia, joissa lukee: ”ei suositella, koska ei ole selkeää tieteellistä näyttöä”.
Varila muistuttaa, että kaikki raskaudet ovat erilaisia – myös samalla naisella.
Keskenmenon estävää lääkettä ja lumelääkettä sisältävä vertailututkimus on eettisesti vaikea tai käytännössä jopa mahdoton toteuttaa raskaana olevilla.
Monissa maissa toistuvan keskenmenon uhkaa lääkitään naisilla silti alkuraskaudesta lähtien.
Varilan mukaan toistuvia keskenmenoja on tutkittu ja hoidettu paljon esimerkiksi Britanniassa ja Innsbruckin yliopistosairaalassa Itävallassa.
Niinistöjen kohdalla Varila ei nähnyt lääkehoitojen aloittamisessa mitään ongelmaa. Hän käytti tuntemiaan ja turvallisiksi todettuja lääkkeitä.
– Me vain sitkeästi jatkamme, seuraamme ja teemme kontrolleja. Sitten kun raskaus etenee, ensimmäisen kolmanneksen jälkeen lääkitykset pystytään lopettamaan, Varila kertoo.
Kyse ei hänen mukaansa ole edes lääkehoitojen hinnasta, vaan suomalaisten sairaaloiden omista käytännöistä. Varilan mukaan keskenmenojen syitä tai altistavia tekijöitä ei tutkita yliopistosairaaloissa.
Julkinen ja yksityinen hoito toimivat erillään
Heteroparien tavallisimpia lapsettomuusongelmia on hoidettu julkisessa terveydenhuollossa jo vuosikymmeniä.
Yliopistosairaaloiden lapsettomuushoidoissa hoidettavan naisen yläikärajaksi on rajattu 40 vuotta.
Yli 30 vuotta lapsettomuuslääkärinä työskennelleen Eero Varilan mielestä julkiselle puolelle asetettu lapsettomuushoitojen yläikäraja on keinotekoinen. Hän muistuttaa, että on monenlaisia syitä lapsettomuudelle.
Niinistöt ovat tietenkin tyytyväisiä, että julkisuuden avulla he lopulta löysivät lapsettomuuslääkärin, joka pystyi auttamaan heitä.
– Kun meillä Suomessa kuitenkin on lääkäreitä, jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi keskenmenojen hoitamiseen, miksi ihmisiä ei ohjata heidän hoitoonsa? Näin vältettäisiin monta inhimillistä tragediaa, Ville Niinistö sanoo.
Hennariikka Niinistö ottaa esiin myös tasa-arvon.
– Kaikilla ei ole mahdollisuutta hakeutua yksityiselle puolelle saamaan lisätukea. Onko oikein, ettei keskenmenoja hoideta julkisella? hän kysyy.
THL:n mukaan vuonna 2020–2021 Suomessa oli kaikkiaan 21 lapsettomuusklinikkaa, joista kuusi sijaitsi Helsingin alueella. Kaikista klinikoista yhdeksän toimi julkisella sektorilla.
Lapsettomuuslääkäri Eero Varila ottaa esiin keskenmenojen hoitamattomuuden muut puolet.
– Toistuvat keskenmenot ovat kuoleman jälkeen psyykkisesti kuormittavin tilanne ihmiselle.
Vihreiden meppinä Brysselissä ja Strasbourgissa työskentelevä Ville Niinistö sanoo, että ihmisiltä saatu palaute haastattelun jälkeen antoi voimaa ja auttoi jaksamaan. Systeemi on pettänyt monet.
– Kymmenet, ellei jopa sadat, ovat olleet meihin yhteydessä ja kertoneet kokemuksiaan toistuvista keskenmenoista ja pitkittyneestä lapsettomuudesta, hän kertoo.
Pariskunnan kokemus on, että Suomessa vallitsee lapsettomuuteen ja keskenmenoihin liittyen hiljaisuuden kulttuuri.
– Se, että ihmiset ovat kantaneet näitä asioita paljon yksin, on johtanut siihen, että asioita ei ole myöskään hoidettu kuntoon, Ville Niinistö muistuttaa.
Kun asiasta puhutaan, niin esimerkiksi työpaikoilla osataan paremmin käsitellä hoitoihin liittyviä poissaoloja. Samalla lisääntyy ymmärrystä, että lapsettomuus ja siihen liittyvät hoidot ovat yleinen ja tavallinen ongelma Suomessa, Niinistöt pohtivat.
– On ensiarvoisen tärkeää, että tieto kulkee. Ihmisten pitää saada tieto, minne voi hakeutua jatkohoitoon, jos julkisella ei pystytä hoitamaan, Hennariikka Niinistö painottaa.
Käypä hoito -suositustyö keskenmenoista alkaa maanantaina 26.2.2024.
