Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ehdotti Uutissuomalaisen haastattelussa valtiolle lakiin säädettyä velkakattoa. Ylen haastattelemat talousasiantuntijat suhtautuvat ajatukseen varoen – ja osa myös myönteisesti.
Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen sanoo, että lailla voidaan pakottaa poliitikot tekemään tarpeellisia valintoja – mutta velkakatossa on myös riskinsä.
– Lakiin kirjattu tavoite ei huomioi vallitsevaa taloudellista tai maailmanpoliittisia tilannetta. Se sitoo hallitusten talouspolitiikkaa ja estää niiden kykyä vastata ajankohtaisiin ongelmiin, Ronkainen sanoo.
– Lopputulos voisi johtaa liian kireään finanssipolitiikkaan tällä tai tulevilla hallituskausilla.
Ronkaisen mukaan huono velkakatto estää tarkoituksenmukaista talouspolitiikkaa. Se näkyy hänen mukaansa Yhdysvalloissa, jossa velkakatosta on tullut poliittinen lyömäase. Aina kun velkakatto ylittyy, liittovaltio keskeyttää palkanmaksun ja joutuu sulkemaan virastoja.
– Sehän on poliittisesti ja taloudellisesti erittäin epätarkoituksenmukaista, että maailman mahtavin valtio ei suoriudu sille säädetyistä velvollisuuksista, Ronkainen sanoo.
Toinen esimerkki epätarkoituksenmukaisuudesta on Ronkaisen mukaan Saksa. Siellä velkakatto – tai paremminkin 0,35 prosentin vuotuinen alijäämäjarru – kirjattiin viitisentoista vuotta sitten perustuslakiin.
Viime vuosina Saksa on kuitenkin joutunut moneen kertaan käyttämään poikkeusmenettelyjä voidakseen ratkoa esimerkiksi pandemiaongelmia. Ronkaisen mukaan rahoja on koronan varjolla käytetty myös vihreään siirtymään ja moniin energiapoliittisiin toimiin – kunnes perustuslakituomioistuin puuttui peliin.
– Perustuslakituomioistuin katsoi, että näin ei voida toimia. Sen seurauksena Saksa joutuu tällä hetkellä tekemään erittäin kovia leikkaustoimia, hän sanoo.
– Velkajarrun takia joudutaan tekemään liian kireää talouspolitiikkaa, eikä voida vastata Saksan syvempiin rakenteellisiin ongelmiin, eli erityisesti energiaomavaraisuuteen.
Vihriälä: EU:lla on jo velkakatto – ja kohta myös aikataulu sen saavuttamiseen
Myös pitkän linjan talousekonomisti Vesa Vihriälä pitää yhdysvaltalaistyyppistä velkakattoa huonona ajatuksena.
– Se ei ole johtanut siellä mihinkään hyvään paitsi isoihin riitoihin. Ja kun niihin törmätään, on vaikea löytää kompromisseja. Velkaantumisen rajoittaminen kyllä on tarpeen.
Vihriälä muistuttaa, että yksi Suomea velvoittava velkakatto on jo olemassa. EU-jäsenyys edellyttää, ettei velan suhde bruttokansantuotteeseen saa nousta yli 60 prosentin.
Sen rajan Suomi ja moni muu valtio on jo ylittänyt. Vakaus- ja kasvusopimuksen valmistelussa oleva uusi versio puuttuu kuitenkin tilanteeseen. Maiden joiden valkaantumisaste on 60–90 prosenttia, tulee laskea sitä puoli prosenttiyksikköä vuodessa.
– Voidaan toki kysyä, onko tämä kansallisen politiikkamme näkökulmasta riittävän vaativa tavoite. Tulisiko sopeutuksen olla vielä nopeampi, tai tulisiko meidän päästä tuon 60 prosentin alle ja lähemmäs pohjoismaisia verrokkeja?
Vihriälän mukaan tällaiset päätökset edellyttävät kuitenkin parlamentaarista yli hallituskausien ja puoluerajojen ulottuvaa yhteisymmärrystä siitä, millaista velkaantumisen lasku-uraa Suomessa tavoitellaan.
– Ja se voidaan sitten myös johonkin puitelakiin kirjata, mihin Suomi on sitoutunut. Ja jokainen hallitus voisi tuota tavoitetta sitten omalla tavallaan toteuttaa.
”Tehdään itse parempi”
Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen kannattaa Orpon ehdotusta lakiin kirjatusta velkakatosta. Suomen velkaantuminen on painettava alle 60 prosentin tason.
– Mutta sovitaan mikä tahansa taso, niin tässä pitää sopia usean vaalikauden pituisesta sopeutusurasta, hän sanoo.
– Missään nimessä kevään kehysriihessä ei pidä sopia vielä mitään.
Lahtinenkin näkee myös riskejä – kuten talouden rakenteiden jäykistymisen.
– Yhdysvallat on juuri esimerkki huonosta valmistelusta ja jäykkyydestä. Saksan alijäämäkonseptiin liittyy siihenkin vakavia ongelmia. Meidän ei missään nimessä pidä kopioida muilta vaan tehdä itse parempi.
Suomen velkakaton tulisi Lahtisen mukaan huomioida koronan kaltaiset poikkeustilat, kotimaan maanpuolustuksen tarpeet ja monet muut asiat, joita EU ei ota huomioon.
Toisaalta niiden vastapainoksi tämän kotimaisen velkakaton tulisi olla riittävän kunnianhimoinen – vähintään pari piirua EU:n minimivaatimuksia tiukempi.
– Tässä tarvitaan huolellinen valmistelu ja parlamentaarinen prosessi, johon kaikki puolueet ovat sitoutuneet, Lahtinen sanoo.
Keskustelu on suljettu tavanomaista aiemmin moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.