Paul Atreidesin tarina jatkuu keskiviikkona 28. helmikuuta, kun odotettu Dyyni: Osa kaksi saa ensi-iltansa.
Elokuvan piti saada ensi-iltansa jo syksyllä 2023, mutta Hollywoodin näyttelijöiden lakko muutti suunnitelmia. Tähdet eivät olisi päässeet lakon vuoksi markkinoimaan elokuvaa.
Tähtien rooli on uuden Dyynin kohdalla valtava. Timothée Chalamet'n, Zendayan, Javier Bardemin ja Dave Bautistan rinnalle on tuotu muun muassa Florence Pugh, Christopher Walken ja Léa Seydoux.
Yle näki ennakkoon elokuvan, joka maksoi arvioiden mukaan 175 miljoonaa euroa ja josta odotetaan nyt paitsi orastavan elokuvasarjan niin myös Hollywoodin pelastajaa.
Massiivinen möhkäle
Frank Herbertin kaukaiseen tulevaisuuteen sijoittuva Dyyni-romaani käsittelee uskontoa, politiikkaa ja valtaa aavikkoplaneetta Arrakisilla.
Sykkyräistä ja monimutkaista romaania on pidetty vaikeasti filmattavana. Alejandro Jodorowsky ei saanut omaa massiivista versiotaan valmiiksi, ja David Lynch epäonnistui ahtaessaan koko kirjan kaksituntiseen elokuvaan.
Ohjaaja Denis Villeneuve (Arrival, Blade Runner 2049) ja käsikirjoittajakumppanit Jon Spaiths sekä Eric Roth ovat tehneet fiksusti jakaessaan tarinan kahteen 2,5-tuntiseen elokuvaan. Möhkäle on valtava, mutta asioita on kiteytetty ja niille on annettu tilaa hengittää, jolloin tarina pysyy seurattavana.
Vuoden 2021 Dyyni kertoi ensimmäisen romaanin tarinasta puolet.
Elokuvan alussa Galaktisen imperiumin herttua Leto Atreidesin (Oscar Isaac) suku saapuu johtamaan Arrakisia. Planeetalta löytyvä maailman arvokkain mineraali ”rohto” pidentää ikää, laajentaa tajuntaa ja mahdollistaa tähtien välisen navigoinnin.
Julma paroni Vladimir Harkonnen (Stellan Skarsgård) hyökkää planeetalle, ja Atreidesin huoneen uskotaan sammuneen. Suvun vesa Paul Atreides (Chalamet) ehtii kuitenkin paeta äitinsä Lady Jessican (Rebecca Ferguson) kanssa ja lyöttäytyä yhteen aavikkokansa fremenien kanssa. Heidän joukossaan on nuori Chani (Zendaya), josta Atreides on nähnyt unia pitkään ennen tämän tapaamista.
Fremenien keskuudessa on kuiskittu vuosisatojen ajan messiaasta, ja tätä viittaa sovitetaan Dyyni: Osa kahdessa Paulin harteille. Helpointa olisi ottaa vastaan pedattu paikka hallitsijasuvun jatkona ja fremenien johtajana, mutta onko polku hänen omansa – tai moraalisesti oikea?
Dyyni: Osa kahdessa tuntuu olevan enemmän hahmoja ja juonta. Kestoakin on piirun verran enemmän, kaksi tuntia 46 minuuttia.
Silti elokuva rullaa hyvin eteenpäin.
Rauhallinen ja komea elokuva
Dyyni: Toinen osa tuo näyttämölle galaksia johtavan keisarin (Walken) ja tämän tyttären (Pugh) sekä paroni Harkonnenin veljenpojan, äitinsä surmanneen psykopaattiteinin Feyd-Rauthan (Elvis-elokuvan nimiroolista tuttu Austin Butler, jonka puhetavassa on yhä ripaus rockin kuningasta).
Osa uusista hahmoista jää pieneen rooliin. Léa Seydoux'n näyttelemä sisarkuntalainen on valkokankaalla muutaman kohtauksen verran, Anya Taylor-Joy joitain sekunteja.
Paul tutustuu fremen-kulttuuriin, rakastuu Chaniin ja punoo kostoa ykkösosan lopun tapahtumista. Lopussa häämöttää kohtaaminen Feyd-Rauthan ja keisarin kanssa.
Ensimmäinen Dyyni hyppi jatkuvasti paikasta ja kohtauksesta toiseen, kun taas jatko-osa rytmittyy pitkien jaksojen varaan. Paulin ja Lady Jessican sulautumista osaksi fremenejä kuvataan huolella. Uusia hahmoja säästetään viisaasti toiseen ja kolmanteen näytökseen.
Visuaalisesti elokuva on vielä edeltäjäänsäkin komeampi. Selkeästi ohjatut toimintajaksot ovat hyytäviä, painostavia ja viihdyttäviä. Kuvaaja Greig Fraser osaa rakentaa ikonisia kuvia ja Hans Zimmerin rikas, matalilla taajuuksilla pelaava musiikki tuo kohtauksiin painavuutta.
Oscar-ehdokkuuksia voi ennustaa ainakin teknisistä osa-alueista. Niiden kannalta on tekijöiden onni, että ensi-ilta lykkääntyi tähän vuoteen. Muuten Dyyni kun olisi kilpaillut kategorioissa Oppenheimeria vastaan.
Odotukset ovat korkealla muutenkin, koska kulunut vuosi on ollut Hollywoodille surkea.
Hollywoodin pelastaja
Elokuva-alan maailmanlaajuiset lipputulot laahasivat alkuvuodesta kaukana pandemiaa edeltäneistä vuosista. Argyllen sekä Madame Webin kaltaiset Hollywood-elokuvat ovat flopanneet. Tulossa on viime vuoden lakkojen vuoksi tavallista vähemmän varmoja hittielokuvia.
Dyyni: Osa kahden harteilla on paljon. Siitä odotetaan alan pelastajaa melkein samanlaisella hartaudella kuin fremenit toivovat Paul Atreidesista heidän messiastaan.
Syitä optimismiin on. Ensimmäinen Dyyni tuotti 150 miljoonan euron budjetillaan yli 370 miljoonaa euroa, vaikka koronapandemia hankaloitti vielä elokuvissa käyntiä. Tulos oli sen verran hyvä, että studio näytti vihreää valoa kakkososalle.
Kauas jäätiin toki Spider-Man: No Way Homen 1,7 miljardista eurosta, mutta Dyyni olikin ”aikuisten sci-fiä”. Elokuva myös julkaistiin samanaikaisesti suoratoistopalvelu HBO Maxissa, mikä todennäköisesti söi lipputuloja.
Kriitikot ja yleisö pitivät Dyynistä, mikä lisää odotuksia jatko-osan menestyksen suhteen. Ennusteissa Dyynin toiselle osalle povataan yli 60 miljoonan euron avausviikonloppua. Se olisi melkein tuplasti ykkösosan avaustulos.
Hollywoodin lisäksi hittiä toivovat myös Herbertin kirjasarjan fanit. Villeneuvella on valmiina suunnitelmat kolmososaan, jota Dyyni: Osa kaksi myös lopussaan petaa.
Kolmas osa perustuisi Dyynin messias -romaaniin. Kaikkiaan Herbert ehti kirjoittaa romaanilleen viisi jatko-osaa, minkä jälkeen hänen poikansa Brian jatkoi sarjaa Kevin J. Andersonin kanssa kahden romaanin verran.
Mikäli kysyntää riittää, voidaan Dyyni-elokuvia siis nähdä vaikka tusinan verran.
Lisää aiheesta Kulttuuriykkösen ”Dyyni: osa 2 - yllättävän poliittinen scifispektaakkeli ja valtava arvostelumenestys” -jaksossa.