Hallituksen työelämämuutosten valmistelu kolmikannoissa takkuaa edelleen. Paikallisen sopimisen laajentamista käsitelleen työryhmän työ päättyi toissaviikolla. Ylen tietojen mukaan palkansaajajärjestöt SAK, STTK ja Akava ovat tyytymättömiä työryhmän mietintöön ja aikovat jättää siihen eriävän mielipiteen.
Sama nähtiin myös työrauhalainsäädännön muutoksia käsittelevässä kolmikannassa. Tuolloin eriävän näkemyksensä ilmaisi myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK, joka olisi toivonut poliittisiin työtaisteluihin tiukempaa linjaa.
Tällä kertaa työnantajaleiristä ei ole soraääniä odotettavissa. Sen sijaan työnantajaleirin mukaan lakimuutokset saattavat toteutuessaan työnantajaliittoihin kuuluvat ja kuulumattomat työnantajat samalle viivalle.
Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti toissaviikolla tiedotustilaisuuden uudistuksen suurista linjoista. Kovin syvällisesti yksityiskohtia ei kuitenkaan avattu.
Suurta yleisöä paikallisen sopimisen laajentaminen ei Ylen taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan isosti hetkauta, mutta ay-liikkeelle asia on periaatteellisesti tärkeä.
Palkansaajaleirille iso kysymys on muun muassa se, kuka työntekijöitä voi edustaa paikallisesti työehdoista sovittaessa.
Vastaisuudessa lakiin kirjattaisiin perälauta, joka mahdollistaisi paikallisen sopimisen myös sellaisissa yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiestä. Tällöin sopijaosapuolena voisi olla luottamusvaltuutettu tai koko henkilöstö. Vastaisuudessakin työehtosopimuksiin kirjattu edustaja tai toissijaiseksi kirjattu menettelytapa olisivat kuitenkin ensisijaisia.
Työntekijäleiriä hiertää moni kirjaus
Yle on nähnyt paikallisen sopimisen laajentamista koskevan esitysluonnoksen. Koska kyseessä on luonnos, jotkut yksityiskohdat ovat voineet tarkentua.
Yksittäisistä asiakysymyksistä työntekijäleirille ongelma on muun muassa luottamusmiehen neuvotteluvaltuuksiin kaavailtu muutos.
Esitysluonnoksen mukaan luottamusmies edustaisi järjestäytymättömillä työpaikoilla vain niitä työntekijöitä, jotka ovat voineet vaikuttaa hänen valintaansa. Luottamusmies ei siis edustaisi paikallista sopimista koskevissa neuvotteluissa koko henkilöstöä vaan ainoastaan niitä, jotka kuuluvat ammattiliittoon.
Kysymysmerkkejä herättää myös muun muassa valvonta ja kiistojen ratkominen.
Järjestäytymättömässä kentässä mahdollisesti syntyvät, paikalliseen sopimiseen liittyvät kiistat ratkottaisiin yleisissä tuomioistuimissa eli käytännössä käräjä- ja hovioikeuksissa työtuomioistuinten sijaan.
Hallitus ajaa monia muitakin ay-liikkeen vastustamia työelämämuutoksia, joiden ennakoidaan heijastuvan ensi syksynä alkavaan liittokierrokseen.
Oletettavaa on, että neuvotteluissa työntekijäpuoli pyrkii minimoimaan hallituksen ajamien muutosten koettuja haittoja ja mahdollisuuksien mukaan sopimaan toisin.
Esitysluonnoksessa todetaankin sopimisen mahdollistamisen ilman luottamusmiestä voivan nostaa riskiä sille, että palkansaajapuoli pyrkii työehtosopimusneuvotteluissa poistamaan paikallisen sopimisen mahdollisuuden sopimuksista kokonaan.
– Mikäli paikallisen sopimisen mahdollisuudet työehtosopimuksissa vähenisivät olennaisesti, työmarkkinoiden joustavuus heikentyisi. Sitä kautta myös mahdolliset tuottavuushyödyt heikkenisivät, luonnoksessa kirjoitetaan.
Vastareaktion riskiä on pyritty pienentämään lisäämällä vastapainoksi henkilöstölle ”turvatakeita”. Lausuntoon on kirjattu merkiksi henkilöstön edustajan valmiuksiin liittyviä vaatimuksia.
Suuressa kuvassa ay-liikkeen mukaan paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömään kenttään voisi vähentää työnantajien halukkuutta liittyä liittoihin. Työnantajien järjestäytyminen taas vaikuttaa muun muassa työehtosopimusten yleissitovuuteen.
Nyt kaavailtujen muutosten ei arvioida johtavan työehtosopimusten merkittävään heikentymiseen, luonnoksessa todetaan. Yhtenä syynä tälle nähdään se, että paikallinen sopiminen luottamusmiehen puuttumisesta huolimatta olisi vastaisuudessa mahdollista myös työnantajaliittoihin kuuluvissa yrityksissä.
Paikallisen sopimisen laajentamista koskeva hallituksen esitys tuotaneen eduskuntaan vielä ennen kesätaukoa. Lait on tarkoitus saada voimaan ensi vuoden alussa.