Oulun yliopiston tutkimuksessa selvitetään, miten ilmastonmuutoksen yhteydessä todennäköisesti lisääntyvät hulevedet ja lumien sulamisvedet pitäisi käsitellä, jotta niihin sisältyvät epäpuhtaudet eivät leviäisi hallitsemattomasti luontoon.
Yliopistontutkija Heini Postila sanoo, että aikaisempiin vuosiin verrattuna hulevesiä esiintyy nykyisin aiempaa useammin. Kesäisin vettä on satanut ennenkin, mutta sulamisvesiä virtaa maastoon muulloinkin kuin keväisin.
– Tämä ympärivuotisuus on muuttunut, kun on näitä lämpimiä jaksoja myös talvella, Postila sanoo.
Hulevesissä epäpuhtauksia ovat esimerkiksi roskat, ravinteet, metallit, kloridi ja mikromuovia sekä hiekotushiekkaa. Näitä on Suomessa aiemmin pyritty poistamaan esimerkiksi asentamalla viemärikaivoihin suodattimia.
Likaiset hulevedet voivat aiheuttaa haitallisten aineiden kertymistä vesien pohjakerroksiin sekä vesistöjen rehevöitymistä. Suodattimillakaan ei pystytä poistamaan hulevesistä esimerkiksi renkaista irtoavia mikromuoveja tai ravinteita.
Mikromuovin poistamista tutkitaan
Oulussa käynnistyneessä tutkimuksessa kohteena ovat maastoon kertyvät hule- ja lumen sulamisvedet, joita tutkitaan muun muassa Oritkarin lumenkaatopaikalla, johon kertyy talvisin suuret määrät kaupungilta poiskuljetettavaa lunta.
– Tässä vaiheessa rakennetaan pilottikokoinen laitos eli kaikkia sulamisvesiä ei käsitellä, mutta tarkoitus on tutkia myös vesien virtaamia, jolloin saadaan selville vesien kokonaismäärä ja voidaan laskea kuinka suuri laitos vesien käsittelyä varten tarvittaisiin.
Hulevesien käsittelyssä käytetään yksinkertaisimmillaan laskeutusaltaita, joissa ravinnepitoiset kiintoaineet laskeutuvat altaan pohjalle. Oulussa on kerätty kokemuksia myös puuhakepohjaisista bioreaktoreista, joilla on saatu hulevesistä pois typpeä ja metalleja.
– Uutena asiana on nyt tarkoitus tutkia myös sitä, miten näillä rakenteilla saadaan poistettua esimerkiksi mikromuovia, kertoo Heini Postila.
Oulun yliopiston tutkimuksessa selvitetään puhdistusmenetelmien lisäksi myös, millaisia viemäriverkostoja hulevesien johtaminen vaatii sekä mitkä ovat nykyisien hulevesiverkostojen pullonkaulat.
Ilmastonmuutoksen ja lisääntyvien sään ääri-ilmiöiden arvioidaan lisäävän sateiden tulevaisuudessa ja siksi myös hulevesiverkostojen riittävyys nousee kriittiseksi tekijäksi, sanoo apulaisprofessori Pekka Rossi Oulun yliopiston vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksiköstä.