Hyvinvointialueilla hoidetaan potilaita enenevässä määrin etänä. Ylen hyvinvointialueille tekemästä kyselystä selviää, kuinka paljon.
Etähoito nousi puheenaiheeksi viime viikolla, kun Ylen MOT-toimitus kertoi lääkärien ja hoitajien kokeneen, että heitä on painostettu hoitamaan potilaat etänä oman ammattietiikkansa vastaisesti.
Etähoito säästää vastaajien mukaan sekä potilaiden että työntekijöiden aikaa. Kun asiat helpoimmasta päästä hoituvat sähköisesti, jää enemmän aikaa niille potilaille, joiden on välttämätöntä päästä vastaanotolle.
Varsinaisia säästöjä etähoidolla ei hyvinvointialueiden mukaan haeta.
Esimerkiksi Kainuussa etävastaanotot ovat jo arkea: koko hyvinvointialueella kaikista terveysaseman potilaskäynneistä reilu 70 prosenttia on etänä.
Kainuussa ensimmäinen yhteys perusterveydenhuoltoon on aina puhelimella, hyvinvointialueen johtaja Jukka Lindberg sanoo.
– Sitä ei voi hoitaa fyysisesti. Muuten kaikkialla olisi hurjia jonoja, Lindberg jatkaa.
Kainuussa etävastaanotoista ei ole Lindbergin mukaan yhdenmukaista selkeää ohjeistusta, mutta potilaat ohjataan matalalla kynnyksellä vastaanotolle, jos ammattilainen näin arvioi.
– Etävastaanotoilla säästetään potilaan aikaa, vaivaa ja kulkemiseen käytettyä aikaa, mutta pitää tarkasti katsoa mitä asioidaan etänä potilaan kanssa. Etänä hoidettavat asiat ovat vaikka hoidon seurantaa tai tutkimustulosten läpikäyntiin liittyviä asioita, jolloin fyysinen tapaaminen on turha, Lindberg summaa.
Länsi-Uudenmaan terveysasemilla melkein puolet hoitajien vastaanotoista hoidetaan etänä, mutta etäilyssä on vaihtelua terveysasemittain paljon. Vaihtelua on siksi, kun suhteellisen uusilla hyvinvointialueilla on vielä monien kuntien omia käytäntöjä, joita ei ole ehditty yhdenmukaistaa, hyvinvointialueen palvelulinjajohtaja Anu Mustakari sanoo.
Esimerkiksi Espoossa Kilon terveysasemalla moni potilas hoidetaan jo etänä.
– Lääkärit päättävät itse, mitkä potilaat haluavat katsoa läsnävastaanotoilla ja mitkä he kokevat, että voidaan hoitaa etänä, Mustakari sanoo.
– Niillä asemilla, joissa lääkärin työpanosta hyödynnetään heti ensi puhelusta lähtien, on vähemmän jonoja, Mustakari summaa.
Vaihtelua alueiden välillä on.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella arviolta puolet perusterveydenhuollon käynneistä ovat etäkäyntejä sen kummemmin erittelemättä, mistä vastaanotoista on kyse. Samoin Kanta-Hämeessä reilu puolet hoitajien vastaanotoista perusterveydenhuollon puolella hoidetaan etänä.
Aivan kaikkialla etävastaanotot eivät ole ottaneet niin isoa jalansijaa. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa terveysasemien hoitajien vastaanotoista noin kahdeksan prosenttia hoidetaan etänä, lääkärien vastaanotoista noin 15 prosenttia. Samankaltaisia lukuja on esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla.
Jopa puolet perusterveydenhuollon vastaanotoista voisi olla etänä
Etävastaanotoissa on hyvin suunniteltuna paljon mahdollisuuksia, Helsingin yliopiston apulaisprofessori Paulus Torkki sanoo.
– Pitkäaikaissairauksien osana sillä [etäasioinnilla] saadaan rakennettua hoitoon jatkuvuutta, jos se on hodiettu hyvin. Siten saa kustannustehokkaasti hyvää hoitoa potilaalle.
Torkin mukaan etävastaanotoissa on toki myös riskejä. Siinä ei voi samalla tavalla tutkia potilasta kuin fyysisessä vastaanotossa, hän sanoo. Potilaan pitää myös osata asioida etänä.
Silti hän on toiveikas, sillä ison osan perusterveydenhuollosta voisi nyt jo hoitaa etänä.
– Hyvin suunniteltuna, osana hoitokokonaisuuksia, jopa puolet vastaanotoista saattaisi olla mahdollisesti sellaisia, että ne voisi hoitaa etänä, Torkki kuvaa etähoidon mahdollisuuksia perusterveydenhuollossa.
Täydennetty 28.2.2024 klo 13.01 Kainuun hyvinvointialueen osalta tieto lääkärin vastaanotoista faktalaatikkoon.