Yhä useampi suomalainen työskentelee sairaana ja suunnittelee työpaikan vaihtamista

Irtisanoutumisaikeet ovat lisääntyneet erityisesti johtajilla ja nuorilla aikuisilla.

Nainen työskentelee etänä kannettavalla tietokoneella.
Yhä useampi suomalainen työskentelee silloinkin, kun ei koe olevansa työkunnossa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
  • Satu-Maria Niikko

Suomalaisten työhyvinvointi on edelleen heikentynyt, kertoo Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus. Muutos näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työssä tylsistymisen lisääntymisenä. Nuorten aikuisten työhyvinvointi on edelleen muita huonompaa.

Työuupumuksen yleisyydessä ei ole tapahtunut muutoksia kesän ja loppuvuoden 2023 välillä. Edelleen noin joka neljäs suomalainen on työuupumuksen riskiryhmässä.

– On tärkeää, että työuupumuksen yleistyminen on nyt pysähtynyt. Koska kuitenkin tiedämme työn imun ja työssä tylsistymisen vaikutukset terveyteen ja tuottavuuteen, ovat niissä tapahtuneet kielteiset muutokset huolestuttavia, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

Irtisanoutumisaikeet ovat kasvaneet erityisesti johtajilla ja nuorilla aikuisilla. Alle 36-vuotiaista noin joka kolmas on harkinnut työpaikan vaihtoa usein, sitä vanhemmista noin joka neljäs.

Yhä useampi suomalainen kertoo työskennelleensä silloinkin, kun ei ole kokenut olevansa työkunnossa. Jopa 41 prosenttia on tehnyt vähintään kahdesti töitä sairaana edellisen puolen vuoden aikana. Johtajista ja esihenkilöistä sairaana oli työskennellyt 45 prosenttia.

Sairaana työskentelyn yleistymisen taustalla on erityisesti työhyvinvoinnin heikentyminen.

– Sairaana työskentely on usein noidankehä. Kun ihminen on kuormittunut, hän työskentelee sairaana, jotta selviäisi tehtävistään. Sairaana työskentely kuitenkin kuormittaa entisestään ja näkyy myöhemmin työkyvyn huonontumisena ja sairauspoissaoloina, sanoo Jari Hakanen tiedotteessa.

Johtajien työhyvinvointi on laskenut

Esihenkilö- ja johtotehtävissä työskentelevien työhyvinvointi on heikentynyt. He kokevat työssään aiempaa vähemmän pätevyyttä, menestymistä, oppimisen mahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä.

Työntekijöihin verrattuna johtajien kuormitustekijöissä korostuu liiallinen työmäärä. Työntekijöistä joka neljäs koki työmääränsä liialliseksi, johtajista joka toinen (46 %).

– Tyypillisesti esihenkilöt ja johtajat kokevat työssään työntekijöitä enemmän esimerkiksi työn imua, mutta nyt tämä ero on kuroutumassa umpeen. Se, että meillä on työpaikoilla inhimillistä ja hyvää johtamista, edellyttää, että johtajat voivat työssään hyvin, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen.