FT: Vuodetut asiakirjat paljastavat, milloin Venäjä turvautuu ydinaseisiin

Venäjän asevoimat ovat harjoitelleet taktisten ydinaseiden käyttöä varhaisessa vaiheessa konfliktissa suurvallan kanssa.

Mannertenvälinen ballistinen Yars-ohjus koelaukaistiin osana Venäjän ydinharjoituksia 26. lokakuuta 2022.
Mannertenvälinen ballistinen Yars-ohjus koelaukaistiin osana Venäjän ydinharjoituksia 26. lokakuuta 2022. Kuva: Venäjän puolustusministeriö
  • Jani Parkkari

Venäjä on valmis käyttämään taktisia ydinaseita varhaisessa vaiheessa suurvaltojen välisessä yhteenotossa.

Asia käy ilmi sanomalehti Financial Timesille vuodetuista venäläisistä sotilasasiakirjoista.

Lehden näkemät asiakirjat ovat vuosilta 2008–2014 ja ne kuvaavat, missä olosuhteissa Venäjän asevoimat voivat turvautua taktisiin ydinaseisiin.

Financial Timesin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan kynnys turvautua näihin aseisiin on matalampi kuin mitä Venäjä on julkisesti myöntänyt.

Taktiset ydinaseet ovat ensisijaisesti sotilaskohteita vastaan suunniteltuja aseita, jotka ovat tuhovoimaltaan huomattavasti pienempiä kuin strategiset – suurkaupunkien tuhoamiseen – tarkoitetut ydinaseet.

Venäjän asevoimien harjoittelemissa skenaarioissa taktiset ydinaseet voidaan ottaa käyttöön hyvin erilaisissa tilanteissa.

Financial Timesin näkemien asiakirjojen mukaan näihin aseisiin voidaan turvautua, kun Venäjän maaperälle hyökätään tai kun esimerkiksi 20 prosenttia sen strategisia ydinohjuksia kuljettavista sukellusveneistä on tuhottu.

– Asiakirjat osoittavat, että operationaalinen kynnys ydinaseiden käytölle on melko matala, mikäli toivottuun tavoitteeseen ei päästä tavanomaisilla keinoilla, arvioi berliiniläisen Carnegie Russia Eurasia Center -ajatushautumon johtaja Alexander Gabuev Financial Timesille.

Varauduttu Kiinan hyökkäykseen

Financial Timesin näkemistä asiakirjoista käy ilmi, että Venäjä on harjoitellut ydinaseiden käyttöä muun muassa Kiinan hyökkäyksen varalta.

Lehden mukaan Venäjän puolustussuunnitelmat paljastavatkin Kremlin syvän epäluottamuksen Kiinaa kohtaan.

Venäjä ja Kiina ovat syventäneet taloudellisia ja sotilaallisia suhteitaan erityisesti sen jälkeen, kun Xi Jinping nousi valtaan Pekingissä vuonna 2012. Kummatkin maat ovat myös asettuneet julkisesti vastustamaan tai vaatimaan muutoksia Yhdysvaltojen johtamaan maailmanjärjestykseen.

Viimeisen kahden vuoden aikana Ukrainassa käytävä sota on vahvistanut Venäjän asemaa Kiinan juniorikumppanina, Financial Times kirjoittaa.

Länsivaltojen keskuudessa Kiinan ja Venäjän lähentyminen on arvioitu uhaksi ja vältettäväksi kehityskuluksi.

Venäläiset sotilasasiakirjat Financial Timesille näytti läntinen lähde.