Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suurin osa hallituksen päättämistä yleisen asumistuen leikkauksista tulee voimaan huhtikuun alussa. Asumistuen leikkaukset vaikuttavat eniten yksinasuviin, koska yli 70 prosenttia yleisen asumistuen saajista asuu yksin.
Tämä juttu kertoo, miten leikkaukset vaikuttavat erilaisiin ihmisiin eri kunnissa. Jutun laskelmat perustuvat Kelalta saatuihin arvioihin, joiden pohjana on käytetty lukuja vuoden 2022 asumistuen saajista.
- Koneesta voit katsoa, miten asumistuki muuttuu keskimäärin eri kokoisissa ruokakunnissa Suomen eri kunnissa. Kelan sivulla voit laskea oman asumistukesi määrän tarkasti.
Yksinasuvista eniten tukea menettävät helsinkiläiset, joilta leikkuri vie keskimäärin 90 euroa kuussa ja kauniaislaiset, joiden tukea leikataan keskimäärin 87 euroa kuussa.
Suhteellisesti eniten menettävät kuitenkin tiettyjen pienten kuntien yksinasujat. Esimerkiksi Posiolla heidän kuukausittaisesta tuestaan sulaa keskimäärin noin 39 prosenttia ja Toivakassa 37 prosenttia.
Yksittäisten ihmisten talouteen leikkaukset kolahtavat siinä vaiheessa, kun heidän asumistukensa tarkistetaan seuraavan kerran.
Roosa Niemi, 24, on yksi heistä. Hän opiskelee suomen kieltä ja kirjallisuutta Helsingin yliopistossa neljättä vuotta. Valmistumisen jälkeen hän suunnittelee uraa äidinkielen opettajana.
Opinto- ja asumistuen varassa elävä Niemi on sinnitellyt tähän asti ilman opintolainaa. Hän on saanut opintotukea 279 ja asumistukea 424 euroa, siis yhteensä 703 euroa kuukaudessa. Joskus hän saa myös perheeltään tukea.
Niemi asuu yksin Vantaalla Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön yksiössä, jonka vuokraa on päätetty nostaa parilla kympillä 554 euroon. Lisäksi hänen asumistuesta leikataan 53 euroa Kelan laskurin mukaan.
Tässä jutussa oleva asumistukikone näyttää, että Vantaalla on kaikkiaan noin 12 100 yhden hengen asumistukea saavaa ruokakuntaa, mutta leikkausten myötä heitä jää tuen piiriin enää 10 500. Tuen keskimääräinen leikkaus näillä ruokakunnilla on noin 84 euroa, siis enemmän kuin Niemeltä leikattava summa.
Opiskelija Niemen budjettiin reilun viidenkympin leikkaus tekee kuitenkin ison loven.
Säännöllisten kulujen eli vuokran, sähkön ja joukkoliikennelipun jälkeen Niemelle on jäänyt aiemmin käteen noin 84 euroa ruokaan, vaatteisiin, lääkkeisiin ja muihin menoihin.
Asumistuen leikkauksen ja vuokran korotuksen jälkeen hänelle jää enää alle neljä euroa kuukaudessa yllä mainittuihin kuluihin.
Niemi on selvinnyt aiemmin ilman opintolainaa, mutta asumistuen leikkauspäätös ajoi hänet ottamaan sitä. Se harmittaa häntä.
– Miksi opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa? Vaihtoehtona on tehdä töitä, mutta se voi pitkittää valmistumista.
Niemi ei halua työskennellä liikaa opintojen ohessa, ettei se haittaa opiskelua. Toisinaan hän on saanut lisätuloja keikkatöistä kirjastovirkailijana. Yhdestä keikasta hän on voinut tienata noin 60 euroa, mutta viime aikoina keikkoja ei ole ollut.
Opiskelijan kannattaa muistaa, että tulot voivat vaikuttaa asumis- ja opintotukeen.
Jos asumistukea saavan yksinasuvan henkilön tulot ovat 1.4.2024 alkaen alle 781 euroa kuukaudessa, tämä ei vaikuta asumistukeen Kelan mukaan. Maaliskuun loppuun saakka vastaava summa on 801 euroa. Myös opintotuki lasketaan tuloksi.
Lisäksi opintotukea voi joutua maksamaan takaisin Kelalle, jos vuosituloraja ylittyy. Esimerkiksi yhdeksältä kuukaudelta opintotukea nostava korkeakouluopiskelija voi saada ansio- ja pääomatuloja yhteensä enintään 18 720 euroa tänä vuonna ilman, että tulot vaikuttavat opintotukeen.
Leikkaukset osuvat kovaa yksinhuoltajiin ja naisiin
Asumistuen leikkaus on yksi keinoista, joilla hallitus pyrkii tasapainottamaan Suomen velkaantunutta taloutta ja kannustamaan ihmisiä töihin.
Hallituksen esityksen mukaan säästöä syntyy vuositasolla lähes 308 miljoonaa, kun vaikutus toimeentulotuen määrän kasvusta on huomioitu.
Kolmen alakouluikäisen lapsen yksinhuoltaja Laura Kapee-Kylmäniemi, 30, tekee täysipäiväisesti töitä, mutta tulot jäävät silti pieniksi.
Kapee-Kylmäniemi työskentelee kojeistoasentajana sähkökaappeja valmistavassa tehtaassa. Bruttokuukausipalkka ennen veroja ja muita vähennyksiä on noin 2 300 euroa sisältäen lomarahat. Lapsilisiä perhe saa noin 550 ja elatusmaksuja 350 euroa.
Asumistuki on nyt 310 euroa, mutta leikkauksen jälkeen se laskee 185 euroon Kelan laskurin mukaan. 125 euroa on iso menetys Kapee-Kylmäniemen perheelle.
Tämän jutun asumistukikone kertoo, että Kapee-Kylmäniemen neljän hengen perheen asumistukea leikataan enemmän kuin samankokoisilta kotitalouksilta Ikaalisissa, jossa keskimääräinen tuen leikkaus on lähes 105 euroa.
– Rahaa ei jää säästöön yhtään. Lapsille on vaikeampaa ostaa vaatteita, kenkiä ja muuta tarpeellista, Kapee-Kylmäniemi sanoo.
Aina tilaisuuden tullen Kapee-Kylmäniemi on tehnyt ylitöitä saadakseen hieman lisätuloja, mutta niitä hänelle ei enää kerry, kun 300 euron ansiotulovähennys poistuu. Tähän saakka Kela on siis jättänyt osan tuloista huomioimatta, kun se on laskenut asumistukeen vaikuttavien tulojen määrää.
Asumistuen leikkaus vaikuttaa merkittävästi juuri Kapee-Kylmäniemen kaltaisiin yksinhuoltajaäiteihin. Tuensaajien selvä enemmistö tässä ryhmässä on naisia. Heistä 8 250 jää tuen piiristä pois leikkausten tultua voimaan. Miehistä 750 menettää tukensa.
Opiskelijanaiset ovat suurin asumistuen saajaryhmä, mutta enemmistö tukensa menettävistä on työssäkäyviä naisia. Leikkaukset vievät asumistuen 20 000 työssäkäyvältä naiselta. Matalapalkka-alat ovatkin usein naisvaltaisia.
Työttömistä tuen saajista enemmistö on sen sijaan miehiä. Heistä 5 300 menettää tukensa.
Kuntien välillä yllättäviä eroja
Valtaosa yleisen asumistuen saajista on yksinasuvia. Koko maassa heitä oli 267 694 vuonna 2022.
Kun heidän tilannettaan tarkastellaan kuntakohtaisesti, voidaan havaita yllättäviä eroja.
Luonnollisesti suurissa kaupungeissa on eniten yksinasuvia, joihin leikkaukset kohdistuvat. Esimerkiksi Helsingissä tukensa menettää 5 147 yksinasuvaa.
Suhteessa tuen saajien määrään vaikutukset näkyvät kuitenkin vahvemmin pienissä kunnissa. Toivakassa reilut 41 prosenttia yksinasuvista tuen saajista tippuu sen piiristä.
Asumistukea saavien määrä on tuplaantunut
Yleistä asumistukea saavien määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenen vuoden aikana.
Kela maksoi noin 1,7 miljardia euroa asumistukea lähes 405 000 ruokakunnalle viime vuonna. Saajien määrässä ja maksetuissa summissa mitattuna eniten kasvua oli työssäkäyvissä ruokakunnissa, joiden pääasiallinen tulonlähde oli palkkatulot.
Jutun keskustelu on suljettu ennenaikaisesti moderoinnin ruuhkautumisen takia.
Korjaus 18.3. klo 17.06: Korjattu grafiikkaa, joka kuvaa tukea saavien ruokakuntien määrän muutosta. Opiskelijamiesten ja työssäkäyvien naisten määrät on korjattu.
Juttua on muokattu 19.3. klo 13.53 poistamalla kappale: ”Niemi jatkaisi mielellään satunnaista keikkatyötä, mutta ylimääräisten palkkatulojen hankkiminen ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa jatkossa, koska asumistuen 300 euron ansiotulovähennys poistuu” sekä lisäämällä seuraavat kappaleet:
”Opiskelijan kannattaa muistaa, että tulot voivat vaikuttaa asumis- ja opintotukeen.”
”Jos asumistukea saavan yksinasuvan henkilön tulot ovat 1.4.2024 alkaen alle 781 euroa kuukaudessa, tämä ei vaikuta asumistukeen Kelan mukaan. Maaliskuun loppuun saakka vastaava summa on 801 euroa. Myös opintotuki lasketaan tuloksi.”
”Lisäksi opintotukea voi joutua maksamaan takaisin Kelalle, jos vuosituloraja ylittyy. Esimerkiksi yhdeksältä kuukaudelta opintotukea nostava korkeakouluopiskelija voi saada ansio- ja pääomatuloja yhteensä enintään 18 720 euroa tänä vuonna ilman, että tulot vaikuttavat opintotukeen.”