– Saimme koulusta viestin, että poika on varastanut alumiinifoliota kotitalousluokasta. Ville oli 8.luokalla.
Äiti muistaa tilanteen vieläkin, vaikka sen jälkeen puhelin on soinut Villen aiheuttamien ongelmien vuoksi lukemattomia kertoja.
Villen vanhemmat kertovat, että poika on käyttänyt pitkään huumeita ja oireillut niiden vuoksi psyykkisesti. Vuosien varrella vanhemmat ovat miettineet, miten kiltistä ja urheilua rakastavasta lapsesta tuli narkomaani, jonka aineet ajavat toistuvasti vaaratilanteisiin.
Villen vanhempien lisäksi tarinansa kertoo myös Mikon äiti Tuula. Henkilöt eivät esiinny jutussa omilla nimillään, koska asia on arkaluontoinen. Heidän henkilöllisyytensä ovat toimituksen tiedossa.
Jutussa keskitytään vanhempien kokemukseen oman lapsen päihteiden käytöstä. Lisäksi tarinansa on halunnut kertoa Mikko, joka elää nykyisin päihteetöntä elämää. Ville on tietoinen vanhempiensa antamasta haastattelusta ja Yle on yrittänyt tavoitella häntä.
Tuula muistaa Mikon vilkkaana lapsena, joka maalasi kasvonsa punajuurella tai kiipesi bussipysäkin katolle, kun aikuisen silmä vältti. Arki oli risaista, ongelmat johtivat vanhempien eroon.
Mikon viaton keppostelu muuttui teini-iässä röyhkeäksi valehteluksi, jonka taustalla olivat huumeet.
Mikko kertoo lääkinneensä aineilla isänsä satuttavien tekojen aiheuttamaa rikkinäisyyttä. Olon turruttaminen alkoi jo vuosia ennen kuin äiti huomasi merkit.
15-vuotiaana hän imppasi bensaa ja butaania.
– Nyt ajattelen, että tämän on ollut tarkoitus mennä näin, Mikko sanoo.
Päihderiippuvaisten läheisten vaikeaan tilanteeseen on herätty, ja sen parantamiseksi on alettu luoda työkaluja.
Sininauhaliitto on koonnut sote- ja kasvatusalan ammattilaiselle Palaset-verkkokurssin. Kehittäjänä projektissa työskennelleen Johanna Purasen mukaan huumeita käyttävän vanhemmat kärsivät usein masennusoireista, ahdistuksesta ja stressistä, jotka voivat johtaa somaattisiin sairauksiin.
Syntymäpäivä, joka peruttiin
Ville pääsi peruskoulun jälkeen ammattikouluun. Äiti piti sitä ihmeenä.
Vanhemmat kertovat Villen olleen ammattikoulusta enemmän pois kuin paikalla tunneilla: Poika poltteli kannabista ja siirtyi hiljalleen kovempiin aineisiin.
Lopulta vanhemmat pyysivät ottamaan lapsensa huostaan.
”Yhden hatkareissun jälkeen hän istui automme takapenkillä todella huonossa kunnossa. Päihdeasiantuntija sanoi, että nyt teidän Villestä tuli narkomaani.”
Villen syntymäpäivänä perhe odotti vieraita ja viimeisteli juhlapöydän antimia.
Sitten soi puhelin.
Äiti kertoo löytäneensä Villen koulun pihalta lähes tajuttomana. Syntymäpäiväjuhlat peruttiin.
”Jos hän ei maksa, ne katkovat sormet”
Mikko oli teininä aina pyytämässä äidiltään rahaa tai kyytiä eri puolilla kaupunkia sijaitseviin osoitteisiin.
– Hän sanoi olevansa velkaa kavereille. Halusin uskoa, että se olisi pitänyt paikkansa, mutta aloin ymmärtää, ettei hän mitään velkoja ole maksamassa. Hän kävi ostamassa huumeita, Tuula kertoo.
Tuula löysi lapsensa piikki käsitaipeessa. Poika ei reagoinut puheeseen.
– Silmäni aukesivat siinä hetkessä, Tuula kertoo.
Aikuistuessaan Mikko saattoi tuoda äitinsä asuntoon ison lössin päihtyneitä raavaita miehiä juomaan kahvia. Pari kertaa poika vei äitinsä arvoesineet. Mikko myöntää toimineensa näin.
– Poika sanoi, että jos hän ei maksa, ne katkovat sormet. Vein omaisuuttani turvaan muualle. Turvattomuuden kanssa eläminen ei ole mistään kotoisin, Tuula kertoo.
Tuula muistelee päihdetyöntekijän neuvoneen, että poika kannattaa heittää pois asunnosta.
– Minusta se oli hirveän julmasti sanottu, vaikka ymmärrän, miksi hän sanoi niin.
Mikko on ollut nyt pitkään ilman päihteitä. Hän suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti.
Ville on asunut pitkään omillaan vuokra-asunnossa. Hän saa tuetun asumisen palveluja, mutta käytännössä hänen päihteiden käyttöään ei voida rajoittaa.
Vanhempien mielestä hän kuuluisi psykiatriseen osastohoitoon tai päihteettömään tuettuun asumiseen.
”Kerran Ville oli päättänyt lähteä osastolta, eikä meille ilmoitettu siitä mitään. Itsemääräämisoikeus on tässä maassa niin korkea.”
”Ville on lähes nelikymppinen, mutta olemme hänestä jatkuvasti huolissamme. Milloin käsi on turvonnut tulehduksesta tai hän on aiheuttanut palovamman itselleen. Pelottaa, milloin hän sammuu hankeen ja jää sinne.”
”Huoli tuntuu painona kehossa. Heräilemme keskellä yötä ja kuulemme ovikellon äänen, vaikka se ei soi. Ei omaa lasta voi hylätä.”
Juttua päivitetty 16.4.2024 klo 9.18: Lisätty tieto ja linkki juuri julkaistusta omahoito-ohjelmasta.