Gazan sota on tappanut ja traumatisoinut erityisesti lapsia. Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahasto Unicef arvioi, että tällä hetkellä yli miljoona Gazan lasta tarvitsee mielenterveys- ja psykososiaalista tukea.
Nyt käynnissä olevan sodan vaikutuksia Gazan lapsiin on mahdotonta arvioida, koska sota on osa pitkäaikaista aseellisten konfliktien jatkumoa.
– Nyt on kuitenkin menossa äärimmäisen tuhoava sota siviilejä ajatellen, koska he eivät pysty mitenkään suojautumaan sotatoimien haittavaikutuksilta, sanoo Traumaterapiakeskuksen johtaja Sanna Isosävi.
Psykoterapeutti ja psykologian tohtori Sanna Isosävi on aiemmin tutkinut gazalaisia vauvaperheitä osana väitöstutkimustaan. Hän muistuttaa, että sota tuhoaa sairaalat, koulut ja asuinalueet eli koko yhteiskunnallisen infran, joka kannattelee perheitä ja vanhemmuutta.
– Tällä hetkellä esimerkiksi puhtaan veden, lääkeaineiden ja ravinnon puute, sairaalahoidon puute tekevät ylipäätään vanhemmuuden tehtävästä mahdottoman.
Gazassa on kuollut ennätysmäärä lapsia, mutta myös lasten vanhempia. Arvioiden mukaan sodassa kuolleita on kaikkiaan yli 30 000 ja noin kolmannes kuolleista on lapsia. Haavoittuneita on arvioiden mukaan kaikkiaan noin 70 000. Unicefin mukaan lapsia kuolee tai haavoittuu päivittäin yli 400.
– Tätä kuvaamaan on luotu termi ”haavoittunut lapsi, ei selviytynyttä perhettä”. Trauman toipumisen kannalta merkittävä resurssi eli turvalliset hoivaavat lähiaikuiset, on siis poissa, kuvailee Isosävi.
Useat eri järjestöt ovat vedonneet Suomen hallitukseen, jotta se toimisi nykyistä aktiivisemmin tulitauon aikaansaamiseksi ja esimerkiksi ruoka- ja lääkeavun perille saamiseksi.
Esimerkiksi psykoterapeutit Suomessa ovat vedonneet siihen, että Suomen on tehtävä enemmän Gazan sodan lopettamiseksi ja humanitaarisen avun esteettömän pääsyn takaamiseksi Gazaan. Psykososiaalinen kriisityö voi alkaa vasta silloin, kun lasten ja vanhempien perustarpeet on pystytty täyttämään. On riittävästi vettä, ravintoa ja esimerkiksi mahdollisuus nukkua turvallisesti.
– Psykososiaalista tai mielenterveystukea ei voida suunnitella tai rakentaa niin kauan kuin alueella on aktiivinen sotatilanne. Tulitauko ja humanitaarisen avun perille pääsy ovat välttämättömiä edellytyksiä myös sille että psykologista apua päästäisiin tarjoamaan perheille.
Psykologinen ensiapu pyrkii vahvistamaan jokapäiväistä selviytymistä ja perusturvallisuuden tunnetta. Tuki voi kohdistua yhteisöihin ja tapahtua esimerkiksi kouluissa tai perheisiin. Myös traumaperäisten oireiden hoito on tärkeää. Tarkoitus on saada turvallisuuden tunnetta tarjoava päivittäinen elämä pyörimään jälleen.
– Pyritään vahvistamaan lasten turvallisuuden tunnetta ja autetaan rauhoittumaan. Heitä autetaan tunnereaktioiden kanssa, jotka heräävät vaikeiden kokemusten jälkeen, kuvailee Isosävi.
Sotatraumoihin on olemassa vaikuttavaa hoitoa
Sodan vaikutukset tuntuvat pitkään lasten ja nuorten elämässä. Suuri osa lapsista kärsii sota-altistumisen seurauksena mielenterveysoireista tai muista kehitykseen vaikuttavista oireista. Lasten ja nuorten kohdalla oireet vievät voimavaroja pois kasvulta ja kehitykseltä ja esimerkiksi oppimiselta.
Lapsilla ja nuorilla sotatraumojen aiheuttamien mielenterveysongelmien hoitamiseen ja ja kuntouttaminen ovat kuitenkin tehokkaina hoitomuotoja.
– Tavoitteena on se, että lapsuudessa koetut vakava tuhon todistaminen, kodin menettäminen ja läheisten kuolema ja kuoleman pelko eivät siirry lapsen seuraaviin kehitysvaiheisiin, painottaa Isosävi.
Humanitäärinen apu ei pääse perille
Avustusjärjestöt ovat moittineet Suomea ja toistakymmentä muuta maata siitä, että ne ovat keskeyttäneet palestiinalaisia pakolaisia auttavan YK:n alaisen UNRWA-järjestön rahoittamisen. Suomessa järjestöt ja yli 40 kansanedustajaa ovat vedonneet tahoillaan Suomen hallitukseen UNRWA:n rahoituksen jatkamiseksi.
Suomi keskeytti useiden muiden maiden tavoin avustuksensa UNRWA:lle, kun Israel väitti ainakin 12 järjestön työntekijän osallistuneen Hamasin toimintaan Israelissa 7. lokakuuta 2023.
Ulkoministeriö on myöhemmin kertonut, että Suomi tukee viidellä miljoonalla eurolla avustusjärjestöjen humanitäärisiä operaatioita Gazassa, Länsirannalla ja Israelissa.