Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Enemmistö Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista ei kannata säästöjen hakemista eläkeläisiltä.
Eläkeläisten etuuksiin kajoamista on ainakin tähän asti karsastettu, vaikka hallitus höylää sosiaaliturvaa roimalla kädellä. Eläkeläiset ovat perinteisesti aktiivisia vaaliuurnilla kävijöitä. Eduskuntavaaleissa puolueet vakuuttivatkin kilvan, ettei eläkkeistä leikata.
Hallitus leikkaa jo nyt muun muassa toimeentulotukea, yleistä asumistukea ja työttömyysturvaa.
Huhtikuun puolivälissä koittavasta kehysriihestä ennakoidaan miljardiluokan lisäsopeutuksia.
Kysyimme kansanedustajilta, pitäisikö hallituksen suunnittelemien julkisen talouden sopeutusten kohdistua myös eläkeläisiin. Kyselyyn vastasi 96 kansanedustajaa. Vastaajien määrä oli matala.
Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei leikkauksia tulisi kohdistaa eläkeläisiin. Leikkaamiseen valmiita oli alle viidennes vastaajista.
Asian hankaluudesta voi kieliä se, että vastaajista lähes kolmannes ei osannut kertoa kantaansa. Enemmistö heistä edustaa hallituspuolueita.
Kyselyyn vastasi vain 43 hallituspuolueiden 109 kansanedustajasta. Vastaajista melkein puolet ei osannut kertoa kantaansa. Esimerkiksi pääministeripuolue kokoomuksen vastaajista yli kaksi kolmasosaa ei osannut kertoa kantaansa.
Valmiina leikkaamaan eläkeläisiltä oli hallituspuolueiden edustajista yhdeksän vastaajaa. Heistä viisi edustaa perussuomalaisia, yksi RKP:ta ja kolme kokoomusta.
Kokoomuksen Tere Sammallahden mukaan julkisen talouden tilanne edellyttää sitä, että myös eläkkeitä tarkastellaan.
– Tilanne on niin kriittisen huono, ettei mitään voi jättää keinovalikoimasta pois. Toinen syy on, että eläkejärjestelmämme on niin valtava himmeli, että se on epäoikeudenmukainen uudelle sukupolvelle, Sammallahti perustelee näkemystään. Pelkkien säästöjen hakemisen sijaan Sammallahti haluaisi muuttaa koko eläkejärjestelmää. Hänen mukaansa mallia voisi katsoa Yhdysvalloista.
Kantansa kertoneista hallituspuolueiden edustajista enemmistö ei kuitenkaan ryhtyisi leikkaamaan eläkeläisiltä. Näin ajatteli 11 perussuomalaisten kansanedustajaa, kaksi kokoomuksen edustajaa ja yksi kristillisdemokraattien kansanedustaja.
Kielteisesti eläkeläisiltä leikkaamiseen suhtautuva perussuomalaisten Sara Seppänen ajattelee, että eläkeläiset ovat tehneet oman osansa yhteiskunnan eteen ja heidän toimeentulonsa tulee olla turvattu.
– Meillä on hyvin paljon pienituloisia eläkeläisiä, joilla on jo nyt haasteita toimeentulon riittävyydessä. Siksi katson, ettei näihin pidä lähteä nyt koskemaan, Seppänen perustelee.
Myös enemmistö oppositiopuolueisiin kuuluvista vastaajista ei ulottaisi säästötoimia eläkeläisiin. Poikkeuksiakin kuitenkin on.
Oppositiopuolueiden edustajista ainoastaan vihreät olisivat valmiita leikkaamaan myös eläkeläisiltä.
Kyselyyn vastanneista vihreiden edustajista lähes kaikki katsoivat, että julkisen talouden sopeutusten tulisi kohdistua myös eläkeläisiin. Kyselyyn vastasi yhdeksän vihreiden kansanedustajaa. Vihreillä on yhteensä 13 kansanedustajaa.
Eläkkeistä leikkaaminen tapahtuisi käytännössä helpoiten indeksien jäädyttämisellä tai jarruttamisella. Silloin eläkkeiden euromäärä ei pienenisi, mutta niiden ostovoima heikkenisi nykyiseen verrattuna.
Asiasta viime vuoden puolella toimenpidealoitteen eduskunnassa tehnyt vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne väläytti indekseihin kajoamisen vaihtoehtona myös veronkorotusta yli 13 500 euroa vuodessa työeläkettä saaville.
Harjanne on edelleen samaa mieltä. Hän toteaa, että vaikka eläkeläisköyhyys on todellinen ongelma, leikkaukset ovat perusteltuja.
– 65–74-vuotiaat eläkeläiset ovat Suomen varakkain ikäryhmä ja ylipäätään eläkeläistalouksissa on nyt jo lähes puolet koko maan varallisuudesta. Eläkkeisiin on siis aivan perusteltua kohdentaa sopeutustoimia, Harjanne perustelee.
Enemmistö suurimman oppositiopuolue SDP:n kansanedustajista ei olisi valmis leikkaamaan eläkeläisiltä. Yksi heistä oli kansanedustaja Matias Mäkynen (sd.).
– Erityisesti tällaisia ihmisten ostovoimaan kohdistuvia leikkauksia pitää välttää. Esimerkiksi eläkeleikkaukset eivät meille käy, ja muutkin etuusleikkaukset pitäisi perua. Taakkaa pitäisi kohdistaa oikeudenmukaisemmin verotuksen kautta, Mäkynen perustelee.
Myös vasemmistoliiton edustajien enemmistö tyrmää leikkaukset. Keskustassa leikkaamista vastustavia ja kantaansa empiviä vastaajia oli melkein yhtä paljon.
Työeläkkeistä napsaisemalla voidaan säästää miljardeja
Viime joulukuussa eduskunta päätti kansaneläkeindeksin jäädytyksestä vuosille 2024–2027, mutta se tehtiin vain osaan etuuksista. Pienituloisimpiin eläkeläisiin vaikuttavien kansaneläkkeiden, takuueläkkeiden ja perhe-eläkkeiden korotuksia ei jäädytetty. Eläkkeensaajien asumistukeen indeksijäädytykset sen sijaan vaikuttavat.
Kansaneläke ja takuueläke takaavat toimeentulon, jos työeläke jää pieneksi tai sitä ei ole kertynyt ollenkaan. Tänä vuonna vähimmäiseläke on hieman alle 980 euroa kuukaudessa.
Isompi säästömahdollisuus muhii työeläkkeissä. Työeläkeindeksin jäädytys voisi tuoda miljardisäästöt. Työeläkeindeksin eli taitetun indeksin juju on, että se pohjautuu 80-prosenttisesti hintojen nousuun ja 20-prosenttisesti yleiseen palkkakehitykseen. Yleensä tämä on tarkoittanut sitä, että eläkkeet nousevat palkkoja maltillisemmin.
Viime vuoden aikana nähty hintojen voimakas nousu pelasi kuitenkin eläkkeensaajien pussiin. Viime vuonna eläkkeet nousivat 6,8 prosenttia ja tänä vuonna 5,7 prosenttia. Näin voimakas nousu on poikkeuksellista.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan esimerkiksi pienentämällä työeläkeindeksiä yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa neljän vuoden ajaksi valtio säästäisi yhteensä 800 miljoonaa euroa.