THL: Syyhy yleistyy, koska hoito epäonnistuu yhä useammin

Hoidon epäonnistumisen syynä voi olla se, ettei syyhyn hoitoon yleisesti käytetty voide tehoa tai kaikkia lähikontakteja ei huomata hoitaa. Tartuntoja myös hävetään, eikä niistä kerrota.

Syyhyn tarkoitettuja lääkkeitä apteekin pöydällä.
Syyhyn hoitoon löytyy Suomessa erilaisia voiteita ja ivermektiinitablettia. Neljän hengen perheen hoito maksaa useita satoja euroja. Kuva: Minna Rosvall / Yle
  • Jaana Hevonoja

Voimakasta kutinaa aiheuttavat syyhytartuntojen määrä on kasvanut Suomessa nopeasti parin viime vuoden aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Suomessa ei ole epidemiaa, mutta paikallisia epidemioita voi esiintyä.

Tyypillistä syyhylle on etenkin öisin vaivaava kutina eri puolilla kehoa, erityisesti käsissä ja lapsilla jalkapohjissa, kertoi HUSin ihotautien linjajohtaja, ylilääkäri Katariina Hannula-Jouppi THL:n infotilaisuudessa maanantaina.

– Syyhy yleistyy, koska hoito epäonnistuu yhä useammin, Hannula-Jouppi totesi.

Hoidon epäonnistumisen syynä voi olla, se ettei hoitovoiteiden levittämisessä olla riittävän tarkkoja tai huomata hoitaa kaikkia lähikontakteja samaan aikaan. Ylilääkäri sanoo, että aina pelkkien perheenjästen hoitaminen ei riitä.

Hänen mukaansa syyhytartuntoja hävetään suotta ja jätetään sen vuoksi kertomatta niistä.

Osalle myös lääkeiden kallis hinta on syy olla hoitamatta koko perhettä.

Lääkeyhtiöt eivät ole hakeneet korvattavuutta

Lääkkeiden hintalautakuntaan ei ole ainakaan toistaiseksi tullut hakemuksia, joissa syyhylääkettä haettaisiin Kela-korvauksen piiriin. Hakemuksen voi tehdä vain lääkettä maahantuova lääkeyhtiö ja se voi viedä kuukausia.

Syyhyn ensitartunnalle on tyypillistä 4–6 viikon oireeton vaihe, jonka aikana syyhy jo tarttuu. Uusintartunnassa kutinaoireet alkavat yleensä muutamassa päivässä.

Syyhynpunkin mikroskooppikuva.
Kutinan aiheuttaa syyhypunkin sylki ja ulosteet. Kuvassa mikroskooppikuva 0,5 mm pituisesta syyhypunkista. Kuva: Yle

Syyhypunkki kaivaa ihon alle käytäviä, jotka ilmenevät kutinan ohella erilaisina ihomuutoksina ja punkin kaivamina syyhykäytävinä.

Lääkäri voi käyttää tartunnan toteamiseksi dermatoskooppia, jonka avulla nähdään ihon pintakerrosta syvemmälle sekä lisäksi mikroskooppia. Laboratoriokoetta ei ole.

Syyhy on lisääntynyt viime aikoina erityisesti nuorissa 15–29-vuotiaiden ikäryhmissä sekä päiväkoti-ikäisten lasten perheissä sekä hoivalaitoksissa.

Tartunta vaatii pidemmän lähikosketuksen, eli esimerkiksi pelkkä kättely ei tartuta syyhyä. Syyhy voi tarttua myös esimerkiksi sukupuoliyhteyden yhteydessä.

”Permetriinihoitovoide menettää tehoaan”

Syyhyn hoitoon käytetään Suomessa erilaisia lääkevoiteita ja ivermektiinitabletteja.

Hannula-Joupin mukaan yleisesti käytetty permetriinihoitovoide on menettänyt tehoaan ja vaatii vähintään kaksi hoitokertaa.

– On havaittu, että vain kolmasosalla syyhy parantuu parantuu permetriinivoiteella.

Itävaltalaistutkimuksessa on vastikään todettu syyhyn mutaatioita, joihin permetriini ei auta.

Muita hoitoja ovat reseptiä vaativat rikkivaseliini tai ivermektiinitabletit. Rikkivaseliinia ei ole ylilääkärin mukaan kaikissa apteekeissa heti saatavilla ja kaikki eivät sitä myöskään voimaakkaan tuoksun ja tekstiilien tahrivuuden vuoksi halua käyttää.

Voiteita ja tablettilääkehoito voidaan määrätä myös samanaikaisesti.

Hannula-Joupin mukaan bentsyylibentsoaattilius olisi tehokas syyhyn hoitolääke, mutta sitä ei ole saatavilla Suomesta.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean johtaja, ylilääkäri Piia Vuorela totesi, että lääkeluvan saamiseksi lääkeyhtiön on aina ensin haettava lupaa, ja koska bentsyyliliuoksesta ei myyntilupahakemusta ole Fimealle toimitettu, ei lupaakaan ole voitu myötää.

ETA-maiden apteekit eivät yleensä toimita lääkkeitä muihin EU-maihin. Suomessa lääkkeellä pitää olla myyntikohtainen lupa sekä myyntiselosteet suomeksi ja ruotsiksi.

Syyhytartunnat ovat lisäntyneet Suomessa. Kuvassa THL:n johtaja Piia Vuorela.
Fimean johtaja ylilääkäri Piia Vuorelan mukaan EU-alueella apteekkeja koskee sama määrämaaperiaate. Kuva: Ext-hans-peter Dhuy / Yle

Vuorela sanoo, että syyhyn hoitoon tarkoitettujen lääkevalmisteiden tilaaminen ETA-maiden ulkopuolelta on kiellettyä.

– ETA-maista saa omalla matkallaan tuoda korkeintaan yhden vuoden hoitoa vastaavan määrän ja ETA-maiden ulkopuolelta kolmen kuukauden määrän. Lääkkeitä saa kuitenkin tuoda ainoastaan omaan henkilökohtaiseen käyttöön, ei esimerkiksi tuttavilla tai perheenjäsenille.

Myöskään eläinten syyhyn hoitoon käytettyjä lääkkeitä ei saa käyttää ilman lääkärin erityistä suositusta.

”Syyhystä ei pääse eroon ilman tehosiivousta”

Asiantuntijat korostivat, että lääkehoidon ohella on aina tehtävä tehokas kodin syyhysiivous, vaikka se onkin vaativa toimenpide.

Pyykinpesukone
Lakanat, pyyhkeet ja pehmolelut tulee pestä 60 asteessa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

THL:n ylilääkäri Leif Lakoma kertoo, että syyhypunkki voi elää tekstiileissä pari vuorokautta.

– Vaihtoehtoja ovat tekstiilien pesu 60 asteessa, niiden pakastus tai pano tiiviiseen muovipussiin kolmeksi vuorokaudeksi. Matot, sohvat ja muut kangaspäällysteiset huonekalut pitää imuroida huolellisesti.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos piti maanantaina tiedotustilaisuuden syyhyn leviämistilanteesta.