Huhtikuussa Lappeenrannassa ratkaistaan monen koulun kohtalo.
Lakkautuslistalla on useita alakouluja. Lisäksi kaupungin selvityksessä käsitellään muun muassa päiväkoteja, kirjastoja ja liikuntapaikkoja. Kouluverkkouudistuksen taustalla on lasten määrän väheneminen.
Valtuutettuja pohdituttaa vielä moni asia palveluverkkouudistuksessa, kuten koulujen lakkauttamisen aikataulu ja rakennusten jatkokäyttö.
Kysyimme ajatuksia koulujen tulevaisuudesta suurimpien valtuustoryhmien valtuutetuilta.
Kalle Saarela, ps.
Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajan Kalle Saarelan mielestä aikataulu koulujen lakkauttamiselle on liian nopea. Esityksen mukaan Nuijamaan ja Simolan koulujen toiminta loppuisi jo vuoden 2024 aikana.
– Mielestäni perheiden kannalta olisi kohtuullista, että lakkautukset aloitettaisiin aikaisintaan vuonna 2026. Silloin perheet ehtisivät oikeasti varautumaan tähän lopettamiseen.
Saarelan mielestä lakkauttamisia tulisi vielä pohtia uudelleen erityisesti maaseutukoulujen kohdalla. Niiden lopettamisesta tuleva säästö tulee hänen arvionsa mukaan olemaan ”marginaalista”.
– Pitää oikeasti miettiä, onko lakkauttaminen mielekästä siitä koituvaan haittaan nähden, hän toteaa.
Sanna Koskenranta, sd.
SDP:n valtuutettu, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Koskenranta ymmärtää, että vähenevään lapsilukuun on reagoitava jotenkin.
– Itselläni suurin huoli on siitä, että lapset ja nuoret saavat riittävän tuen. Ettei meillä säästetä koulujen sisällöstä, hän kuitenkin toteaa.
Koskenranta pitää lyhytnäköisenä säästönä, jos suojeltuja rakennuksia jäisi tyhjilleen. Esimerkiksi Kaukaan koulu on suunniteltu lakkautettavaksi vuonna 2027. Koulu sijaitsee suojellussa rakennuksessa, jota täytyy ylläpitää.
– Ei ole kovin pitkänäköistä säästämistä, että rakennus jää käyttämättömäksi, mutta sitä pitää kuitenkin ylläpitää, Koskenranta summaa.
Jyri Hänninen, kok.
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Jyri Hänninen kannattaa pääpiirteittäin palveluverkkoselvitystä. Hänen mukaansa selvitys on lähtenyt suuresta tarpeesta lasten määrän vähentyessä.
– Vuosi vuodelta alkaa paine nousta siitä, maksammeko seinistä vai siitä, pystymmekö tuottamaan ne palvelut, joita lapsillemme pitää tuottaa. Eli nyt on pakko reagoida ja uudistaa kouluverkkoa.
Hännisen mielestä Lappeenrannan kaupunki voisi kuitenkin vastaisuudessa panostaa enemmän esimerkiksi koulukuljetuksiin.
– Se tasoittaisi koulujen lakkauttamisen tuomaa tuskaa. Mutta isossa kuvassa olen kyllä palveluverkkoselvityksen takana.
Jouni Kemppi, kesk.
Keskustan piirihallituksen puheenjohtaja Jouni Kemppi on huolissaan palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvien päätösten määrästä. Hänen mielestään lakkautuspäätöksiä pitäisi siirtää muutamalla vuodella eteenpäin.
– Esimerkiksi jos haja-asutusalueilta loppuvat kaikki koulut, niiden asumistilanne tulee olemaan tulevaisuudessa todella haasteellinen. Sen takia tässä on isoja huolia olemassa.
Kempin mielestä palveluverkkouudistuksesta pitäisi vielä käydä laajoja neuvotteluja ennen mahdollisten päätösten tekemistä. Hänen mukaansa vielä ei esimerkiksi tiedetä, mikä on lappeenrantalaisten lasten määrä 2030-luvulla.
– Sen takia pitäisi pystyä esimerkiksi pohtimaan tilannetta vuosittain. Mutta nyt siinä on paljon asetuksia, ja jos ne menisivät kerralla läpi, olisi aika raju tilanne, hän toteaa.