Peruskoulussa 17-vuotiaan Iina-Julia Lehvosen koulukäynti oli vaikeaa ja motivaatio hukassa.
– Ei ollut kavereita niin paljon eikä oikein nauttinut kouluun menemisestä.
Lehvonen jäi kertaalleen luokalle, ja yhdeksännen luokan jälkeen seuraavat opinaskeleet olivat sumun peitossa. Hän päätyi opiskelemaan Helsingin evankelisen opiston HEO:n opistovuosi-koulutukseen.
– Täällä mä olen oppinut musiikin teoriaa, se on mielenkiintoista, ja sosiaalisen kanssakäymisen taitoja, Lehvonen kertoo.
Sujuvoittaa siirtymää toiselle asteelle
Kansanopistojen järjestämä opistovuosi-koulutus on tarkoitettu peruskoulun suorittaneille oppivelvollisille nuorille, jotka vielä hakevat omaa opiskelupaikkaa tai tarvitsevat vahvistusta esimerkiksi opiskelu- ja elämänhallintataidoissa.
Koulutus sijoittuu peruskoulun ja lukion tai ammattikoulun väliseen taitekohtaan. Sen tarkoitus on tarjota harkinta-aikaa alanvalintaan ja sujuvoittaa siirtymää toiselle asteelle.
Noin puolet koulutuksesta koostuu kaikille yhteisistä arjen, vuorovaikutuksen ja matemaattisten perustaitojen opinnoista. Toisen puolen muodostavat valinnaiset suuntautumisopinnot, joita voivat olla esimerkiksi viestintä ja media, luonnontieteet tai yrittäjyys.
HEO:ssa nuoret voivat opiskella musiikkia tai kuvataidetta. Tänä syksynä opistossa alkaa myös digiteknologian suuntautumisopinnot.
Tulijoita enemmän kuin paikkoja
Oppivelvollisuusuudistuksessa kansanopistoille kohdistettiin opistovuosi-koulutusta varten rahoitus, jolla katetaan noin 650 opiskelijan opinnot vuosittain.
Vuonna 2021 alkanut koulutus oli yhteishaussa ensimmäisen kerran vuonna 2022. Molempina yhteishakuvuosina koulutukseen on hakenut ensisijaisena vaihtoehtonaan yli 1 000 nuorta. Syksyllä 2023 koulutuksen aloitti noin 750 nuorta.
Suuren kiinnostuksen vuoksi opistovuosi-koulutuksen aloituspaikkojen määrä tuplataan tänä vuonna. Kolmen miljoonan euron lisärahoituksella aloituspaikat voidaan nostaa 1 300:een, kertoo Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar.
– Tämä on nähty tärkeäksi tehtäväksi. Pidetään tärkeänä sitä, että nuoret siirtyvät perusasteelta toiselle asteelle sujuvasti, ja että meillä on riittävästi vaihtoehtoja siinä nivelessä myös niille opiskelijoille, jotka eivät suoraan etene tätä meidän koulutusjärjestelmäpolkua.
Tämän vuoden yhteishaussa koulutusta on tarjolla 44 kansanopistossa.
Yhdistys on seurannut nuorten etenemistä vuosittain oman kyselyn avulla. Lähes kaikki, noin 96 prosenttia suorittaa koulutuksen loppuun, ja heistä lähes jokainen hakee toiselle asteelle koulutuksen jälkeen.
– Keskeyttämiset ovat pääsääntöisesti positiivisia keskeyttämisiä, eli he siirtyvät kesken lukuvuoden seuraaviin opintoihin, lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Se on toki tarkoituksenmukaistakin, että jos opiskeluvalmiudet ovat vahvistuneet, niin on sujuvaa siirtyä eteenpäin kesken lukuvuoden, Pantsar sanoo.
Opistovuodesta uusia ystäviä ja uusi suunta elämälle
Iina-Julia Lehvonen kokee, että opistovuoden suurin hyöty on ollut uudet ystävät ja koulumotivaation löytyminen.
– On saanut uudelleen oppia, että koulunkäynti on kivaa.
Samalla myös oma tulevaisuuden suunta on selkiytynyt, ja hän aikoo yhteishaussa hakea ammattikouluun.
– Nyt mä oon varma, että mä aion hakea musiikkialalle. Eniten mä haluaisin Jyväskylään opiskelemaan musiikkiteatteria.