Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi puolustusasiat EU:n ytimeen. Samalla koko strategia nivoutuu Ukrainaan.
– Ukraina sidotaan strategiaan niin lähelle kuin mahdollista ilman, että Ukraina on vielä jäsen, EU-komission edustaja kertoo Ylelle.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on jo ottanut erikseen esille strategian osia. Hän mainitsi EU-parlamentissa viime viikolla, että Kiovaan aiotaan perustaa innovaatiotoimisto. Se olisi eurooppalaisen ja ukrainalaisen teollisuuden kohtaamispaikka. Ukrainan on tärkeä kehittää omaa aseistusta, ettei se ole vain ulkoisen avun varassa.
Jäsenmaat saavat oppia Ukrainan taistelukentiltä ja Ukraina teollisuuden innovaatioita.
Ukrainan rintamatilanne herätti Euroopan huomaamaan, että manner ei ole alkuunkaan sodan vaatiman varustelun tahdissa. Paineita puolustusteollisuuden kasvattamiseen lisää myös Donald Trumpin mahdollinen uusi presidenttikausi Yhdysvalloissa. Euroopassa pelätään Trumpin kääntävän selkänsä Nato-kumppaneille.
EU:n ongelmana on ollut, että jäsenmaat tekevät puolustushankintojaan omin päin ja useimmiten Euroopan ulkopuolelta, Yhdysvalloista. Tähän halutaan muutos.
Tavoitteena on, että jäsenmaat tekisivät puolet puolustushankinnoistaan EU:n sisältä vuoteen 2035 mennessä, uutistoimisto Bloomberg kertoi.
Lisäksi maita kannustetaan yhteisiin hankintoihin ja kilpailuttamaan valmistajia yhdessä.
EU:n investointipankilta toivotaan rahaa
EU-budjetista on luvassa puolustustarkoituksiin 1,5 miljardin euron kannustin.
Se on ainoa raha, joka strategiassa mainitaan tässä vaiheessa. Summa on kuitenkin puolustuksesta puhuttaessa pieni.
Uutta olisi Euroopan investointipankin (EIB) saaminen mukaan puolustusinvestointeihin.
Strategialuonnoksessa on komission edustajan mukaan vahva vetoomus, että EIB muuttaisi vuoden loppuun mennessä lainoituspolitiikkaansa niin, että puolustusteollisuus on samalla viivalla kuin muukin teollisuus. Sijoittaja voisi myös arvioida puolustusteollisuutta samoilla ympäristöön liittyvillä kestävyyskriteereillä kuin muita aloja.
Von der Leyen: Venäjältä jäädytettyjä varoja otettava käyttöön
Von der Leyen kannattaa myös Venäjältä jäädytettyjen varojen käyttämistä Ukrainan puolustamiseen. Tämä vaatii kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyden, jolloin nihkeä Unkari pitäisi saada mukaan. Juridinen oikeus rahojen käyttöön pohdituttaa myös komissiota.
Strategian valmistelusta vastaava komissaari Thierry Breton on erikseen esittänyt puolustukseen sadan miljardin euron rahastoa. Se olisi EU-budjetin ulkopuolista rahoitusta, johon jäsenmaiden pitäisi erikseen kaivaa kuvetta. Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron on puolestaan ehdottanut rahoituksen keräämistä eurobondeilla.
Puolustusalalla on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joille tuki on tärkeää.Valmistajien investointeja jarruttaa etenkin pitkien tilausten puute. Valmistajat eivät uskalla investoida tehtaisiin lyhyen kysyntäpiikin takia, vaan asiakkaiden eli käytännössä valtioiden pitäisi sitoutua pitempiin tilauksiin.
Pullonkaulana ei ole valmistus vaan raha. Teollisuus pystyy tuottamaan miljoona ammusta vuodessa, mutta jonkun pitää tilata ja maksaa ne.
Komissiosta arvioidaan, että ammustuotanto lisääntyy kannustimien avulla ensi vuonna jo 2 miljoonaan. Sen määrän Eurooppa pystyisi tuottamaan jatkossa joka vuosi.