Aluevaalien jälkeen monen aluevaltuutetun odotukset olivat korkealla. Pitkään sorvattu soteuudistus oli vihdoin edennyt ja kansalaisilla oli vaalien kautta suora vaikutusmahdollisuus sosiaali- ja terveysasioihin. Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden jälkeen moni aluevaltuutettu kuitenkin kokee, että demokratia ei ole todellista.
Yle kysyi tammikuussa aluevaltuutetuilta, onko aluevaltuustossa työskentely vastannut odotuksia sekä onko aluevaltuustoilla riittävästi valtaa.
Saimme 326 vastausta kaikilta hyvinvointialueilta. Melkein tarkalleen puolet vastaajista oli sitä mieltä, että työskentely vastasi omia odotuksia.
Sen sijaan 62 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että aluevaltuustolla ei ole riittävästi valtaa. Yli sata vastaajaa oli sitä mieltä, ettei aio asettua enää ehdolle.
Aluevaltuustosta on tullut kumileimasin aluehallitukselle ja me aluevaltuutetut luemme lehdestä mitä tulee tapahtumaan.
Satu Kytölehto (sd.), Keski-Suomi
Useat valtuutetut kertovat turhautuneensa siihen, että valtuustolta puuttuu vaikutusvaltaa.
– Soteuudistuksen yhtenä lähtökohtana oli demokratian lisääminen. Siihen on laitettu paljon rahaa ja panoksia, mutta kansanvalta ei niin toteudu kuin itse kuvittelin, sanoo aluevaltuutettu Jouni Kaikkonen (vihr.) Päijät-Hämeestä.
Monet aluevaltuutetut sanovat, että valta on pinnallista ja keskittynyt aluehallitukselle ja virkakoneistolle. Muutama jopa uskoi, ettei virkakunta edes halua poliitikkoja sotkemaan asioita. Asiat tuodaan valtuustolle valmiiksi pureskeltuna.
Aluevaltuutettu Hanna Jokinen (vas.) Kanta-Hämeestä oli siinä uskossa, että valtuusto keskustelisi enemmän poliittisista mielipiteistä.
– Monet isot asiat ovat kuitenkin menneet läpi ihan sukkana, ilman suurempia keskusteluja. Kiire on myös ollut hurja, kirjoittaa Jokinen vastauksessaan.
Emme keskustele ollenkaan suurimmasta ongelmasta - ratkaisusta keikkatyöntekijöiden määrän hillitsemiseksi.
Matti Jäppilä (ps.), Itä-Uusimaa
Valtuustot kokoustavat myös harvakseltaan. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa valtuusto kokoontuu tänä vuonna vain viisi kertaa.
– Näin, vaikka suunnitteilla on 270 miljoonan leikkaukset, kolmanneksen tiloista ja yksiköistä vähentävä palveluverkkouudistus ja valtavia yksityistämis- ja ulkoistamissuunnitelmia, kirjoittaa Johannes Yrttiaho (vas.) Varsinais-Suomesta.
30 vuoden kokemuksella tämä vitsi pitää paikkansa: valtuustoa pidetään pimeässä ja syötetään paskaa.
Rauno Pikkarainen (vas.), Pohjois-Savo
Laki määrittelee aluehallituksen ja aluevaltuuston tehtävät. Hyvinvointialueen hallintosäännössä tehtävät jaetaan tarkemmin. Osa valtuutetuista katsoo, että hallintosäännöllä on siirretty valtuuston valtaa suljettuihin kokouksiin.
– Hallintosääntö hyväksyttiin vähällä ymmärryksellä valtuustossa. Aluehallituksen valta kasvoi liian suureksi, kirjoittaa aluevaltuutettu Tarja Jaatinen (sd.) Pirkanmaalta.
Osa valtuutetuista on sitä mieltä, että vaikuttamista tehdään muualla kuin valtuuston kokouksessa.
– Jokainen voi vaikuttaa päätöksiin valmisteluun perehtymällä ja nostamalla asioita esiin omassa ryhmässä. Vaikuttamista tehdään myös keskusteluissa asukkaiden kanssa, kirjoituksissa ja somessa, kirjoittaa Pirjo Alijärvi (sd.) Kanta-Hämeestä.
Valta otetaan eikä anneta. Valtuutetut saavat katsoa peiliin jos ovat turhautuneita vaikutusmahdollisuuksiinsa.
Antti Pätilä (kok.), Etelä-Karjala
Toisaalta muutamat vastaajat ovat nähneet myös vallan väärinkäyttöä.
– Osa valtuutetuista käyttää valtaansa kyläpolitikointiin ja jarruttaa päätöksentekoa, kirjoittaa Auli Halonen (kok.) Kainuusta.
Moni vastaajista on sitä mieltä, että edes aluehallituksella ei ole riittävästi valtaa, vaan valta on valtiolla ja etenkin valtiovarainministeriössä.
Valtuutettujen mahdollisuus vaikuttaa talousarvioon on mitätön. Rahoitus tulee valtiolta. Myös "säästötavoitteet" sanellaan VM:n toimesta. Olisi edes STM. Turhauttavaa.
Jari Välimäki (kesk.), Varsinais-Suomi
Pekka Komu (sd.) Päijät-Hämeestä pohtii, kenellä on ylin käskyvalta hyvinvointialuejohtajaan.
– Hyvinvointialuejohtaja työskentelee lain mukaan aluehallituksen alaisuudessa, mutta silti hän saa suoraa ohjausta ministeriöiden virkamiehiltä. Kumpaa hyvinvointialuejohtaja tottelee, jos näkemykset ovat ristiriitaiset?
Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuutettu Olli Kohosen (vas.) mielestä valta on valtiovarainministeriöllä ja maan hallituksella.
– Täällä Pohjois-Pohjanmaalla jouduttiin pakotettuna tekemään tyly leikkauslista palvelutasoon ja palveluverkkoon vastineeksi lainanottovaltuudelle, joka oli käytännössä pakollinen uuden yliopistollisen sairaalan loppuun saattamiseksi.
Rahoituksen niukkuus ja valtion tiukka ohjaus koettiin useissa vastauksissa suuriksi ongelmiksi, jotka rajoittavat alueiden itsehallintoa ja pakottavat tekemään leikkauksia palveluihin.
Jos et päätä rahasta, et käytännössä päätä mistään. Ilman verotusoikeutta aluevaltuustot ovat silkkaa läpsyttelyä.
Perttu Jussila (vihr.), Pirkanmaa
Kaikesta huolimatta useat valtuutetut näkevät myös mahdollisuuksia. Uudistus on vasta alussa ja todelliset hyödyt selviävät vasta tulevaisuudessa. Kyselyyn vastanneista suuri osa aikoo asettua ehdolle seuraavissakin aluevaaleissa.