Huumorin käyttö jakaa ihmiset: se mikä naurattaa ystäviäsi saattaa jonkun toisen mielestä olla jonninjoutavaa huulenheittoa.
Vitsaillessa kannattaakin olla varovainen erityisesti silloin, kun olet tapaamassa sinulle ennestään tuntemattomia ihmisiä, sillä ensivaikutelman voi antaa vain kerran. Tämä kannattaa pitää mielessä esimerkiksi silloin kun lähestyt tulevia appivanhempiasi.
Mutta huumorin kaihtaminen on huono neuvo työhaastatteluihin. Personality and Social Psychology Bulletinissa julkaistun artikkelin mukaan huumori nimittäin auttaa työnsaannissa.
Tärkeintä on oivaltaa missä tyylilajissa vitsisi heität.
Heitä huulta itsestäsi, älä dissaa muita
Tutkimuksen lähtökohtana oli se, että työnhakijan on tarkoitus työhaastattelussa esitellä parhaita puoliaan, mutta pelkkä omien vahvuuksien luettelointi saa ihmisen helposti kuulostamaan ylimieliseltä. Miten työnhaussa voisi kertoa itsestään ja osaamisestaan niin ettei homma menisi pelkästään kerskailuksi tai lipsahda rehentelyn puolelle?
Hypoteesina oli, voisiko sopiva annos huumoria auttaa työnhakijaa antamaan lämpimämmän ja pätevämmän kuvan itsestään.
Ensimmäisessä tutkimusasetelmassa tutkijat hakivat töitä netin kautta kahdella eri tyylisellä hakemuksella. Toisen hakijan ansioluettelossa kerrottiin asiallisesti työnhakijan vahvuuksista, toisessa ansioluettelossa oli samat perustiedot, mutta tekstissä hakija esitteli positiivisia puoliaan myös itseironisesti vitsaillen.
Hakemukset lähetettiin 345:een yritykseen. Molemmissa hakemuksissa oli linkki hakijan nettisivuille. Ansioluettelossaan osaamistaan humoristisesti esitellyt hakija sai omille nettisivuilleen vierailuja 87:sta yrityksestä, kun asiallisempi teksti kiinnosti vain 29:ää työnantajaa. Huumori siis herätti firmoissa kiinnostusta.
Huumori tepsi myös Leijonan luolassa
Toisessa osiossa tutkittiin sitä, millaista palautetta huumorin käyttö oli saanut Leijonan luoja tv-ohjelman alkuperäisversiossa Shark tankissa. Tutkijat katselivat vanhoja jaksoja ja päättelivät, saivatko omia vahvuuksia vitsikkäästi esitelleet hakijat sijoittajat myötämielisiksi hankkeilleen vai olisiko sittenkin kannattanut esitellä osaamistaan ilman huumoria.
Tutkijat kävivät läpi 154 pitsausta. He jakoivat esittelyissä käytetyt huumorit eri tyylilajeihin sen mukaan, mihin huumorin kärki osoitti.
Toiset hakijat käyttivät huumoria itsekehun keinona. Jotkut hakijoista puolestaan vähättelivät itseään vitsikkäästi. Huumoria voitiin käyttää myös muiden vähättelyyn.
Shark tankissa yrittäjät, jotka kehuivat itseään huumorin keinoin, saivat huomattavasti enemmän tarjouksia kuin ne, jotka eivät käyttäneet esityksessään huumoria. Mutta kaikista kevennyksistä ei ollut apua, sillä itsestään tai toisista vähättelevään sävyyn vitsailevat hakijat eivät menestyneet ohjelmassa erityisen hyvin.
Myös työnantajat heittävät huulta
Dosentti, tutkijatohtori Eeva-Liisa Oikarinen on tutkinut huumorin käyttöä rekrytoinnissa.
Oikarisen mukaan työpaikat voivat humoristisella mainonnalla erottautua muista alan yrityksistä.
Uusia työntekijöitä rekryttäessä huumori on kahden kauppa.
– Rekrytointiprosessissa testataan työnantajan ja työnhakijan arvojen yhteensopivuutta. Huumori voidaan nähdä tätä yhteensopivuutta testaavana arvona, ja siksi huumori sopii myös työnhakijan keinovalikoimaan, Oikarinen sanoo.
Jos huumori on luonteva ja tärkeä osa hakijan omaa identiteettiä ja asia, jota erityisesti arvostaa yrityskulttuurissa, kannattaa huumoria varmasti hyödyntää.
Huumorintajuisuutta on yhdistetty useissa tutkimuksessa myös älykkyyteen.
– Tätäkin taustaa vasten leikillisellä asenteella ja hyväntahtoisella huumorilla voi työnhaun eri vaiheessa tuoda esille omaa inhimillistä puolta ja nokkeluuttaan, ja testata työnantajan huumorin ymmärrystä, Oikarinen pohtii.
– Jos työpaikkailmoituksessa on huumoria, se on lupaus myös työnhakijalle laittaa huumoria peliin.
Katso Puoli seiskan juttu huumorin käytöstä työnhaussa.