Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n kaksi viikkoa kestävät lakot alkoivat tänään. Lakot koskevat muun muassa satamia, tavaraliikennettä ja raskasta prosessiteollisuutta.
Suomessa on nähty viimeisten kuukausien aikana poikkeuksellinen lakkosuma, kun ammattiliitot ovat vastustaneet hallituksen ajamia työelämän muutoksia.
Yle listasi poliittiset lakot viime kuukausilta. Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi tiedotteessaan, että kaikkiaan eri kuukausien lakot ovat aiheuttaneet Suomen taloudelle reilusti yli miljardin euron menetykset.
Marraskuu 2023
Poliittiset lakot alkoivat marraskuussa ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n vuorokauden mittaisilla lakoilla.
– Pysäytämme tuotantolaitoksia. Syntyy varmasti myös haittaa ja kuluja. Sitä ei varmasti voida tällä kertaa välttää, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi tuolloin tiedotustilaisuudessa.
Eloranta kertoi myös tuolloin, että marraskuussa pitkin maata järjestettävät yhden päivän lakot ovat ”viimeinen varoitus”. Hän varoitti hallitusta ”yhteiskunnalliseen konfliktiin ajautumisesta”.
Ennen marraskuuta SAK:n jäsenliitot olivat järjestäneet muun muassa ulosmarsseja ja työnseisauksia yksittäisissä yrityksissä.
Marraskuun lakoissa olivat mukana muun muassa Teollisuusliitto, Rakennusliitto, Ammattiliitto Pro, Ammattiliitto JHL ja Palvelualojen ammattiliitto PAM.
Vuorokauden mittaiset työtaistelut vaikuttivat muun muassa ateriapalveluihin ja sulkivat liikuntapaikkoja.
Joulukuu 2023
SAK:n liitot järjestivät 14. joulukuuta vuorokauden kestäviä lakkoja eri puolilla Suomea.
Työtaistelutoimissa olivat mukana Teollisuusliitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Auto- ja kuljetusalan liitto AKT, Rakennusliitto, Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL ja Ammattiliitto Pro.
SAK:n puheenjohtaja Eloranta arvioi tuolloin, että työtaistelutoimiin osallistuvien työntekijöiden määrä voi olla jopa kuusinumeroinen.
Teknologiateollisuuden työnantajien mukaan SAK:n mittavat työtaistelutoimet aiheuttivat merkittävää haittaa Suomen vientiyrityksille ja sitä kautta koko maan taloudelle.
Tavallisen kansalaisen arjessa lakkopäivä näkyi esimerkiksi joukkoliikenteen pysähtymisenä, lämpimän kouluruuan puuttumisella ja suljettuina liikuntapaikkoina.
Tammi-helmikuu 2024
Tammi-helmikuun vaihteen poliittisia lakkoja tituleerattiin yleisesti mediassa ”jättilakoiksi”. Osa lakoista alkoi tammikuun lopussa ja jatkui helmikuun puolelle.
Lakkojen piirissä arvioitiin olevan 60 000 työntekijää.
Lakot alkoivat tammikuun viimeisenä päivänä varhaiskasvatuksen lakoilla. Ammattiliitot OAJ, Super, JHL, Talentia, Tehy ja Jyty lakkoilivat 31.1.–1.2.2024
Lakot sulkivat pääkaupunkiseudun päiväkodit kahdeksi päiväksi.
Seuraavalla viikolla lakot laajenivat. Lakossa olivat ainakin Posti- ja logistiikka-alan unioni Pau, JHL, Pam, Ilmailualan unioni IAU, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT, Suomen liikennelentäjät SLL, ammattiliitto Pro, Tehy, Teollisuusliitto, Rakennusliitto ja Suomen elintarviketyöläisten liiton SEL.
Lakoilla oli merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen: monia lentoja jouduttiin perumaan ja juna-, metro- sekä raitiovaunuliikenne pysähtyivät laajasti. Vaikutuksia oli myös bussiliikenteeseen.
Lakot vaikuttivat myös postin jakeluun.
Helmikuu oli poikkeuksellinen lakkokuukausi, sillä silloin useat ammattiliitot lakkoilivat sekä kuun alussa että puolessa välissä. Myös kuun puolen välin lakkotoimenpiteet olivat poikkeuksellisen laajoja ja ulottuivat useille toimialoille.
Helmikuun puolen välin tienoilla lakossa olivat muun muassa Teollisuusliitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Sähköliitto, Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL, Rautatiealan unioni sekä Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ja ja viimeisimpänä perjantaina Paperiliitto sekä Rakennusliitto.
Lakoilla oli laajuudestaan huolimatta verrattain vähän vaikutuksia tavallisen kansalaisen arkeen. Sen seurauksena muun muassa koko Suomen junaliikenne pysähtyi päiväksi, päiväkoteja jouduttiin sulkemaan ja yksittäiset tuotteet saattoivat loppua kaupoista.
Puolestaan Suomen taloudelle lakoilla oli tuntuvia vaikutuksia. HS:n mukaan Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi, että tammikuun lakot maksoivat Suomelle noin puoli miljardia euroa. Helmikuun lakot nostivat laskun noin miljardiin euroon.
Maaliskuu 2024
SAK ilmoitti maaliskuussa työtaistelutoimista vientiin ja tuontiin satamissa ja raiteilla. Lakot alkavat tänään maanantaina ja jatkuvat jopa kahden viikon ajan.
Mukana ovat ainakin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT, Teollisuusliitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Sähköliitto, Rakennusliitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM. Lakkojen piirissä on noin 7 000 työntekijää.
SAK:n puheenjohtajan Elorannan mukaan toimet ovat merkittäviä ja vaikuttavia. Valtiovarainministeri Riikka Purra puolestaan kuvasi työtaistelutoimia ”järkälemäisiksi” ja sanoi niiden syventävän taantumaa.