Keski-Pohjanmaalla Kannuksessa lukiolainen Ossi Keski-Rekilä on kouluaikanaan saanut opetusta elämänkatsomustiedossa joko pienessä ryhmässä tai yksin.
Välillä on ollut etätunteja, toisinaan oppiminen on ollut lähes omatoimista.
– Yläasteella olin yksin elämänkatsomustiedossa. Silloin tunteja pidettiin yhtä aikaa apua tarvitsevien ryhmän kanssa, kun opettajista oli pula. Se oli pääosin itsenäistä opiskelua, kun opettajan huomio kiinnittyi muualle.
Yhdeksännellä luokalla järjestelyjä muutettiin ja Keski-Rekilä pääsi keskustelemaan opetuksen aiheista opettajan kanssa kahdestaan.
– Se on ollut parasta, kun on saanut puhua ja ilmaista omat mielipiteensä. Nyt lukiossa on ollut myös keskustelua. Koko ajan se silti on ollut mukavaa, kuvailee Keski-Rekilä.
Yhdenvertaisuus pidettävä mielessä
Kannus ei ole poikkeus. Monessa kunnassa vain muutama oppilas on valinnut elämänkatsomustiedon uskonnon sijaan.
Opetuksen järjestämisessä otetaan käyttöön kaikki keinot, kun oppilaita on vähän.
Elämänkatsomustiedon voi valita, jollei kuulu evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon tai oman uskonnon opetusta ei ole tarjolla.
Opetushallitus ohjeistaa, että perusopetuksessa ja lukiossa elämänkatsomustiedon tunnit on järjestettävä, jos on vähintään kolme niin haluavaa.
Opetusta voidaan järjestää toisten koulujen, toisen perusopetuksen järjestäjän tai muun opetuksen järjestäjän kanssa. Tärkeintä on pyrkiä mahdollisimman yhdenvertaisiin järjestelyihin enemmistön uskonnonopetuksen kanssa.
Opetuksen järjestäminen on välillä haastavaa
Kannuksen lukiossa on tällä hetkellä vain kaksi elämänkatsomustiedon opiskelijaa. Siksi aineelle ei ole lukujärjestyksessä merkittyä paikkaa, vaan opettaja sopii oppilaiden kanssa sopivan ajan oppitunneille.
Mika Kurvinen opettaa ensimmäistä vuotta elämänkatsomustietoa ruotsin ja psykologian rinnalla. Hän on kokenut järjestelyt melko työläiksi.
– Suurin haaste on löytää yhteinen aika, kun opiskelijat ovat eri vuosikursseilla.
Aiemmin Kannuksen lukio on järjestänyt oppitunnit etäyhteydellä.
Elämänkatsomustiedon suosio kasvaa yhä
Vapaa-ajattelijain liiton kyselyn mukaan elämänkatsomustiedon valinta on lisääntynyt viiden viime vuoden aikana monissa kunnissa, pääkaupunkiseudulla 6–7 prosenttiyksikön verran.
Helsingissä oppilaista elämänkatsomustiedon on valinnut vajaa kolmannes, Espoossa ja Vantaalla noin joka viides.
Vapaa-ajattelija-lehden päätoimittaja Esa Ylikosken mukaan kasvu on silti nopeinta pienemmissä kunnissa.
– Tietoisuus elämänkatsomustiedosta ja sen valinnan mahdollisuudesta on parantunut kautta maan. Niin sanottuja nollakuntia tai nollakouluja on aiempaa vähemmän, sanoo Ylikoski.
Pari vuotta vanhan kyselyn mukaan kolme neljästä oppilaasta on ollut tyytyväisiä saamaansa opetukseen.
Tyytymättömyyttä on sen sijaan aiheuttanut se, jos tunnille on pitänyt mennä toiseen kouluun, oppikirjaa ei ole hankittu tai jos ryhmässä on ollut liian monenikäisiä oppilaita.
Pohjalaismaakunnissa uskonnonopetus pitää yhä pintansa
Pohjalaismaakunnissa uskonnolla on ollut perinteisesti vahva asema. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluminen on alueella yleisempää kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella elämänkatsomustiedon on valinnut alle kaksi prosenttia koululaisista. Suhde ei ole alueella poikkeuksellinen.
Pohjalaiskunnista elämänkatsomustiedon valinneiden osuus on kasvanut muun muassa Mustasaaressa ja Kaskisissa, Kuortaneella ja Kaustisella. Pietarsaaressa Etelänummen yläkoulussa elämänkatsomustiedon valinneiden määrä on kasvanut jo 17 prosenttiin.