24. helmikuuta 2022 Yaroslava Podoliankon puhelin soi Sumyn kaupungissa Ukrainassa. Ystävä kertoi venäläisten tulevan.
Päätös oli tehtävä nopeasti. Podolianko lähti lastensa kanssa perheen 10. kerroksessa sijaitsevasta keskusta-asunnosta kaupungin laitamilla asuvan äitinsä luo.
Maan alla, pimeässä ja kosteassa kellarissa he olivat turvassa. Samaan aikaan pommitukset tuhosivat koko naapuruston.
Pakoreitin tunteva perhetuttu kyyditsi kolmikon autollaan pois kaupungista. Lopulta he päätyivät aivan uuteen maahan, Suomeen.
Ukrainalaiset otettu avosylin vastaan
Podolianko lapsineen päätyi Etelä-Karjalaan, Suomen itärajalle.
Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunut Podolianko sai sosiaalityöntekijältä ilmoituksen työpaikasta. Lappeenrantalainen hotelli Lähde oli palkkaamassa ukrainalaisia työntekijöitä.
Podolianko pääsi työhaastatteluun ja sai töitä. Vuosi sitten työpaikka vakinaistettiin.
– Se on todella tärkeää. Raha on tärkeää ja se, että maksan veroja. Tunnen olevani kokonainen ihminen, Podolianko sanoo.
Hänen työnantajansa hotellinjohtaja Marisanna Ahola on palkannut kaksi ukrainalaista vakituisiin työsuhteisiin. Hän kannustaa muitakin tekemään samoin.
– Rohkeasti vain. He tulevat mielellään töihin.
Ukrainassa saatu koulutus ja työkokemus eivät välttämättä ole sellaisenaan soveliaita Suomen työmarkkinoille. Tarvitaan lisäkoulutusta ja joustoa.
Työikäisiä ukrainalaisista on tällä hetkellä 41 000, joista palkansaajina on 7 800.
Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Susanna Piepposen mukaan vaikuttaa siltä, että ukrainalaiset on otettu Suomessa muita maahanmuuttajia avoimemmin vastaan.
– Suomalaiset kokevat, että he ovat samassa tilanteessa, kun Suomikin on käynyt aikaisemmin sotaa Venäjää vastaan, Piepponen selittää.
Työllistymisen edellytyksiä parantaa myös se, että tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia asuu poikkeuksellisen tasaisesti ympäri Suomea ja etenkin pienemmissä maakunnissa on harmaantuvan väestörakenteen vuoksi työvoimapulaa.
Työllistyminen vaatii kielitaitoa
Ukrainalaisista palkansaajista suurin osa työllistynyt niin kutsuttuihin sisääntuloammatteihin, kuten siivoojiksi tai maa- ja metsätaloustöihin.
Etenkin Uudellamaalla ukrainalaiset miehet työllistyvät Suomessa erityisesti rakennusalalle.
Monet ukrainalaiset voisivat koulutuksensa ja taitojensa puolesta työskennellä vaativammissa työtehtävissä. Yaroslava Podoliankolla on historian opettajan ja sairaanhoitajan koulutukset.
Piepposen mukaan omaa koulutusta vastaaviin ammatteihin työllistyminen Suomessa vaatii usein sen, että henkilöllä on hyvä suomen tai ruotsin kielen taito.
Jos ammatissa työskentely vaatii tietyntasoisen tutkinnon, se pitää hyväksyttää alasta riippuen esimerkiksi Opetushallituksella tai Valviralla.
Opetushallituksen saamien hakemusten määrä on kasvanut viimeisten kahden vuoden aikana voimakkaasti. Virasto on päättänyt 66 ukrainalaisen opettajan ja 10 varhaiskasvattajan kelpoisuudesta tehtäviin.
Valviran tiedossa on 66 lääkärin ja hammaslääkärin sekä 15 sairaanhoitajan ja viiden psykologin hakemukset. Heidän ammattiensa laillistamisputki alkaa siitä, että he hakevat Valvirasta tutkinnon hyväksymistä ja sen jälkeen heidän tulee toimia harjoittelijana.
Lääkäreillä harjoitteluaika on vähintään kuusi kuukautta, hammaslääkäreillä harjoittelumallista riippuen kolmesta kuuteen kuukautta.
Suurin osa Ukrainasta tulevista on äitejä ja lapsia
Suomessa on 57 000 tilapäistä suojelua saavaa ukrainalaista. Pääosa tulijoista Podoliankon tavoin on lastensa kanssa tulleita naisia. Tämä on olennainen ero verrattuna vuoden 2015 tilanteeseen, jolloin Suomeen tuli Irakista lähinnä nuoria miehiä.
– Ukrainalaisäideillä on vastuullaan lapsista huolehtiminen ja heidän kasvattamisensa. Vasta kun lapset pääsevät päiväkoteihin ja kouluihin, äideillä on mahdollisuus käydä töissä, Peipponen huomauttaa.
Hän uskoo, että ukrainalaisista tulee yksi Suomen suurimmista vähemmistöstä. Mitä pidempään sota kestää, sitä useampi ukrainalainen jää Suomeen.
Yaroslava Podoliankon koko perhe asuu nyt Taipalsaarella. Kaksi vuotta sitten tulivat Podolyanko ja hänen 8- ja 10-vuotiaat lapsensa ja vuosi sitten tuli myös perheen isä.
– Haluan asua täällä, koska perheeni on nyt yhdessä.