Teiden korjaustarve on lähdössä hallitsemattomaan kasvuun, pelkkä päällystäminen ei enää riitä

Huonokuntoiset tiet aiheuttavat jatkuvasti vaaratilanteita eri puolilla Suomea. Elinkeinoelämän ja väyläalan edustajat vaativat lisää rahaa teiden korjaukseen.

Auto ajaa ohi maantiellä olevan päällystevauriokohdan.
Arvion mukaan tiestöllä on 2,4 miljardin korjausvelka. Kuvituskuva. Kuva: Petri Aaltonen / Yle
  • Kirsi Matson-Mäkelä

Suomen teiden korjaustarve lähtee jyrkkään kasvuun lähivuosina, jos rahoitusta ei lisätä. Näin todetaan Tampereella tänään keskiviikkona julkaistussa tieverkoston kunnossapidon visioraportissa.

Väyläviraston arvion mukaan tieverkolla on liki 2,4 miljardin euron korjausvelka.

Korjaustoimilla on jo kiire, sanoo maa- ja vesirakennusalan yritysten toimiala- ja työnantajajärjestö INFRAn johtava asiantuntija Nina Raitanen.

– Päällyste on kuin tien katto. Se katto on vuotanut meillä jo aika monta vuotta. Nyt se runko eli talo alkaa olla kasa hometta. Ei riitä enää päällystäminen, vaan pitää laittaa sitä tietäkin kuntoon, Raitanen sanoi Tampere-talossa INFRAn ammattipäivillä keskiviikkona.

Päällystevaurioita Pirkkalan Säijärventiellä.
Teiden huono kunto aiheuttaa vaaratilanteita eri puolilla Suomea. Kuvituskuva. Kuva: Antti Eintola / Yle

Suomen tiestö on tullut peruskorjausikään. Monet tiet on rakennettu 1960- ja 1970-luvulta.

– Meillä on jo nyt se liki 9 000 kilometrin huonokuntoisten teiden taakka. Sieltä on jonossa tulossa lisää teitä huonoon kuntoon, Raitanen varoittaa.

Päällystysrahoituksen määrä vaihtelee vuosittain

Raportin mukaan teiden korjaukseen pitäisi varata vuosittain noin 300 miljoonaa euroa. Lisäksi päällystysmäärä pitäisi vakiinnuttaa 4 000 kilometriin vuodessa.

Ongelmaksi koetaan erityisesti se, että päällystysrahan määrä vaihtelee vuosittain suurestikin.

Esimerkiksi vuonna 2023 tiestöä päällystettiin noin 1 400 kilometriä, ja rakenteiden korjaamiseen riitti rahaa 74 miljoonaa euroa.

Kuorma-auto, asfalttikone ja asfalttijyrä pitkän suoran päässä.
Vuonna 2023 tiestöä päällystettiin noin 1 400 kilometriä. Arkistokuva. Kuva: Antti Valtteri Tauriainen / Yle

Yhteiskunta säästää rahaa tulevaisuudessa, kun ongelmiin puututaan heti, Raitanen muistuttaa.

– Suomihan on täysin riippuvainen tieyhteyksistään.

Suomi ei ole ainoa maa jossa on ongelmia

Suomi ei ole ainoa maa, jolla on ongelmia teiden huonosta kunnosta. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa korjausvelkaongelmaan on puututtu erilaisilla infraohjelmilla.

Nina Raitanen katsoo kohti kameraa.
– Suomihan on täysin riippuvainen tieyhteyksistään, toteaa INFRAn johtava asiantuntija Nina Raitanen. Kuva: Valtteri Kujansuu / Yle

Elinkeinoelämän ja väyläalan organisaatiot toivovat hallitukselta ennakoivaa korjaamista. Esimerkiksi päällystevaurion syy on raportin mukaan tien rakenteissa: kun pinta on rikki, ollaan jo myöhässä parhaasta korjausajankohdasta.

Liikenne- ja viestintäministeriölle luovutetun visioraportin ovat tehneet yhteistyössä INFRA, Kaupan liitto, Koneyrittäjät, MTK, Sahateollisuus, Tieyhdistys ja Destia.