Lapissa lumivyöryvaara on ollut jo jonkin aikaa kohtalainen eli luokassa kaksi. Se tarkoittaa kohonnutta lumivyöryvaaraa tietyissä maaston kohdissa. Ilmatieteenlaitoksen loppuviikon ennusteen mukaan lähipäivinä riski kasvaa luokkaan kolme, eli huomattavaksi monissa hiihtokeskuksissa. Kyseessä ovat jo vaaralliset lumivyöryolosuhteet. Lumivyöryennuste koskee hoitamattomia luonnonrinteitä.
Vapaalaskija Sami Alasuutari on huomannut tämän talven lumiolosuhteiden olevan poikkeukselliset.
– On ollut hyvin erilainen talvi viime talveen verrattuna. On ollut kauheita pakkasia tuulen kanssa ja lumisateita tuulen kanssa. Ylipäätään tuuli on ollut täällä Saariselän alueella ihan jatkuva riesa.
Tuulinen sää tarkoittaa Alasuutarin mukaan lumipeitteille sitä, että tulee epävakaita kerroksia ja kerrostumia lumeen. Se tekee ne paikat rinteissä vaaralliseksi, missä jyrkkyys riittää lumen irtoamiseen ja vyöryihin.
Lumivyöryennusteet syytä tutkia
Sami Alasuutari neuvoo ottamaan huomioon alueille annetut tuoreet lumivyöryennusteet.
– Sen verran pitää pystyä lukemaan maastoa ja tajuamaan se, milloin jyrkkyyttä on niin paljon, että sinne koskemattomalle lumikentälle ei kannata enää mennä. Lumivyöryennusteet kertovat jotain aina siitä, mitä voi olla odotettavissa tuolla ympäristössä. Suomessahan harvoin mennään yli kakkosen näissä, vaikka niiden skaala yltää jopa viiteen. Nyt ollaan luokassa kahdesta kolmeen.
Kun säässä tapahtuu isoja muutoksia, niin lumivyöryvaara kasvaa. Lapissa säät ovat muuttuneet nopeasti kovista pakkasista lauhaan ja lumisateeseen se lisää lumivyöryjen mahdollisuutta. Lumivyöryvaara vaihtelee päivittäin riippuen säästä.
– Jos Suomessa vyöryennuste on vaaraluokaltaan kolme, niin sitten kannattaa pysytellä ihan oikeasti vain rinnealueilla ja hyvin loivilla luonnon rinteillä. Nuo lumimassat eivät oikein tykkää siitä, kun sää vaihtelee paljon.
Lumen käyttäytyminen seuraa säätä
Lapissa tyypillinen lumivyöryongelma on lumipeitteen sisäiset heikot kerrokset. Kun pinnan ja pohjan välinen lämpötilaero on iso, niin sinne helposti syntyy heikkoja kerroksia. Jos ollaan riittävän jyrkässä rinteessä, lumipeite voi lähteä liikkeelle. Lämmin tai auringon paistekin tarkoittaa sitä, että pintalumi muuttuu märäksi, ja sille tulee painoa lisää.
– Esimerkiksi siellä alempana olevissa heikoissa kerroksissa voi olla semmoista sokerilunta välissä. Lumen saa sitten liikkeelle kostunut painava massa ja sitten koko seinämä tulee mahdollisesti alas kuin kuulalaakerin päällä.
Rinteen jyrkkyys vaikuttaa myös vyöryn syntymiseen. Yleensä ottaen noin 30 astetta on kriittinen piste. Alasuutari kertoo, että myös Saariselällä on tällaisia paikkoja.
– Yksi tällainen on hissien lähellä, heti Iisakkipään takana oleva Pääsiäiskuru. Se seinämä tulee melkein joka kevät alas.
Vapaalaskijoista on hiukan tylsää hiihtää pelkkiä hoidettuja rinteitä. He kaipaavat vapautta ja sitä tarjoaa koskematon lumi rinteiden ulkopuolella. Kuvituskuva.
Yöpakkaset muuttavat tilannetta
Oman lisänsä nykytilanteeseen tekevät luvatut yöpakkaset. Tulevina öinä pakkasta voi olla jo toistakymmentä astetta. Pakkaset muuttavat tilannetta.
– Pakkanen kuivattaa kostunutta lunta pikkuhiljaa, mutta siihen menee jonkun aikaa.
Toinen pakkasen tuoma ilmiö on liukas alusta lumimassalle.
– Jos ei uutta lunta tule, muodostuu jäinen kerros lumen päälle. Sen päälle kun sataa uutta pakkaslunta onkin edessä jo uusi tilanne.
Sääolosuhteiden vaihtelut muuttavat koko ajan lumen koostumusta ja tekevät siitä mahdollisesti epävakaata. Alasuutari peräänkuuluttaa sitä kuuluisaa maalaisjärkeä.
– Jos on tosiaan tuullut kovasti ja näkee sellaisia tuulen muodostamia lippoja tuolla jyrkillä, niin se lippa saattaa yhtäkkiä vaan lähteä liikkeelle ihan kokonaan.
Vapaalasku on nimensä veroista
Vapaalasku on Sami Alasuutarin mielestä kaikkea, mitä rinteen ulkopuolella tehdään sukset jalassa.
– Itsellä se tarkoittaa nimenomaan rinteiden ulkopuolella laskemista. Se kaikki on vapaalaskemista. Heti kun osasi sen verran laskea, että rinteessä laskeminen alkoi tuntua tylsältä, niin oli kiva lähteä leikkimään niiden ulkopuolelle.
Sami Alasuutarin mielestä vapaalaskijat eivät kuitenkaan ole rinteiden häirikköjä, vaan noudattavat ohjeita säännöllisesti.
– On itselläkin jo sen verran kilometrejä elämässä takana, että karkeimmat hölmöilyt osaa jättää ihan automaattisesti. Elämässä on muutenkin tiettyjä etikettejä, joita kannattaa noudattaa tai pitää noudattaa yhteiskunnan jäsenenä ihan normaalilla järjellä.