Hallitus on lähettänyt tänään perjantaina lausuntokierrokselle esitysluonnoksen, joka mahdollistaisi turvapaikanhakijoiden käännyttämisen itärajalla takaisin Venäjälle tietyin rajoituksin.
Kyse on poikkeuslaista, eli rajatusta poikkeuksesta perusoikeuksiin.
Laki olisi määräaikainen ja se olisi voimassa vuoden lain voimaantulosta.
Lain soveltaminen vaatisi tilannetta, jossa kansallinen turvallisuus on vakavasti uhattuna. Päätös voitaisiin tehdä myös ennakoivasti.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoivat uuden rajalain etenemisestä tiedotustilaisuudessa tänään iltapäivästä.
Orpo: Tilanne itärajalla saattaa vaikeutua
Orpon mukaan Suomen on varauduttava siihen, että Venäjän painostus maahantulon välineellistämisellä jatkuu itärajalla pitkään ja se saa aiempia laajempia ja vakavampia muotoja.
– On valmistauduttava siihen, että tilanne saattaa vaikeutua kevään saapuessa.
Esitys on ongelmallinen perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeusvelvotteiden kannalta.
Kansainvälistä suojelua koskevien sopimusten mukaan jokaisella tulisi olla valtion rajalla oikeus hakea turvapaikkaa, ja hakemus tulisi myös käsitellä.
Orpon mukaan sopimukset on kuitenkin tehty aikana, jolloin mikään valtio ei väärinkäyttänyt tätä oikeutta toista valtiota vastaan.
Orpo totesi tiedotustilaisuudessa, että Venäjän itärajalla tapahtuvaa painostamista ei kyettäisi estämään muilla keinoilla.
– Myös EU-tasolla on tunnistettu jäsenvaltioiden oikeutettu tarve kyetä suojelemaan aluettaan, valtioneuvoston tiedotteessa todetaan.
Laki voimaan niin pian kuin mahdollista
Sisäministeri Rantanen painottaa, että poikkeuslaki koskee vain välineellistettyä maahantuloa.
– Tiettyjen edellytysten täyttyessä, korkean kynnyksen takana, valtioneuvoston päätöksellä yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, lain aktivoiduttua, kansainvälisen suojelun hakemuksien vastaanottamista rajoitettaisiin ajallisesti ja alueellisesti, Rantanen sanoi.
Rajavartiolaitos voi rajalla ohjata turvapaikanhakijoita rajanylityspaikalle, missä turvapaikan hakeminen on mahdollista. Laissa ei kuitenkaan säädettäisi uusia keinoja rajaviranomaisille.
Rantasen mukaan lakia toivotaan voimaan niin pian kuin mahdollista.
Itärajan täyssulku on voimassa huhtikuun puoliväliin asti, mutta poikkeuslaki mahdollistaisi sen, että itärajan rajanylityspaikkoja voitaisiin aukaista muulle liikenteelle.
Orpon mukaan itärajan sulkua kuitenkin jatketaan, mikäli tarvetta on.
Poikkeuksena haavoittuvassa asemassa olevat
Sisäministeriön hallitusneuvos Sanna Palon mukaan päätös voitaisiin tehdä korkeintaan kuukaudeksi kerrallaan ja se voisi koskea kerrallaan vain osaa Suomen rajasta.
– Lähtökohtana olisi, että ensisijaisesti rajoitusalueella maahantulijan maahan pääsy estettäisiin. Käytössä olisivat aidat, tilapäiset esteet ja joukkojenhallinta.
Poikkeuksena ovat erityisen haavoittuvassa asemassa olevat, kuten lapset ja vammaiset.
Turvapaikkaa voisivat edelleen hakea myös sellaiset henkilöt, joilla on todellinen vaara joutua palauttamisen myötä kuolemanrangaistuksen, kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi.
Palon mukaan maahan saapuneille annettaisiin mahdollisuus käydä keskustelu rajaviranomaisen kanssa.
Tässä yhteydessä henkilö voisi tuoda ilmi seikkoja, joiden perusteella viranomainen voi arvioida, onko hänellä oikeus hakea turvapaikkaa.
– Vuorovaikutustilanne järjestettäisiin tilannekohtaisesti. Siinä voidaan käyttää sen verran aikaa, kun tarvitaan. Eikä sitä ole pakko tehdä maastotilanteessa, vaan voidaan mennä rauhalliseen paikkaan sitä hoitamaan.
Orpo uskoo lain läpimenoon
Pääministeri Orpo on luottavainen sen suhteen, että laille saadaan riittävä enemmistö eduskunnasta.
– Jokainen ryhmä joutuu arvioimaan kansallisen turvallisuuden tilanteen ja lain tarpeen.
Poikkeuslain läpimeno vaatii viiden kuudesosan enemmistön eduskunnasta.
Orpon mukaan esitys lähti hallituspuolueilta lausuntokierrokselle yksimielisenä.
– Tämä on kaikille hallituspuolueille vaikea laki, mutta kansallinen turvallisuus menee näissä kysymyksissä edelle, pääministeri sanoi.
RKP ei kuitenkaan ole vielä kuitannut esityksen lähettämistä eduskuntaan. Puolue haluaa vielä kuulla lausuntokierroksen arviot, arvioida kokonaistilanteen ja sen, onko esitystä vielä tämän jälkeen tarpeen muuttaa.
Esitys lähti lausunnolle tänään perjantaina ja lausuntoaikaa on 25. maaliskuuta saakka.
Juttua päivitetty kauttaaltaan