Suomen alueella havaitut häiriöt paikannuksessa ovat lisääntyneet nopeasti. GPS-häiriöistä kertova karttapalvelu näyttää punaista laajalla alueella Suomenlahdella ja itärajan tuntumassa.
Kartalla punaiset alueet tarkoittavat, että GPS-paikannuksessa on huomattavia häiriöitä.
Traficom seuraa paikannuksen häiriöitä. Se ei ota kantaa siihen ovatko häiriöt tahallisesti aiheutettuja, mutta ainakin niiden määrä on moninkertaistunut viime vuosina, sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Traficomin johtaja Jari Pöntisen mukaan tänä vuonna on havaittu jo pari sataa häiriötilannetta, kun koko viime vuonna niitä oli noin 600. Vuonna 2020 ja sitä ennen häiriöitä oli vuosittain vain kymmeniä.
Pöntisen vastuualueena on lentoliikenne ja sen turvallisuus. Gpsjam.org -sivusto listaa lentoliikenteessä havaituista paikannushäiriöistä.
Pöntinen korostaa, että lentoliikenteessä käytetyt rinnakkaiset järjestelmät pitävät huolen turvallisesta paikannuksesta.
Lentokenttää lähestyvä kone voi käyttää satelliittipaikannuksen sijasta maahan sijoitettua teknologiaa. Lisäksi lennonjohto opastaa tarvittaessa suunnistamista.
Meri- ja maaliikenne voivat toimia punaisellakin alueella
Jatkuvia paikannushäiriöitä on ollut viikkojen ajan koko Suomenlahden leveydeltä Helsingin, Hangon, Tallinnan ja Saarenmaan välisellä alueella.
Traficomissa digitaalisten yhteyksien, taajuuksista vastaava päällikkö Suvi Juurakko-Lehikoisen sanoo kuitenkin, että pian vesille lähtevät veneilijät ja muut vesillä ja teilläliikkujat voivat luottaa paikannukseen kuten ennenkin.
– Merialueella häiriötilanne on tällä hetkellä ihan normaali. Sieltä ei ole tullut häiriöilmoituksia, eikä meidän omassa monitoroinnissakaan näy häiriöitä.
– Siltä osin veneilijät ja autoilijat voivat olla ihan huoletta, Juurakko-Lehikoinen sanoo.
Karttapalvelun osoittamat häiriöt ovat lentoliikenteen havaintoja useiden kilometrien korkeudessa.
Vaikka lentoliikenteen paikannuksessa olisi häiriöitä, samalla alueella maan tai meren pinnalla niitä ei välttämättä ole.
Häiriöt eivät yleensä liity varsinaiseen satelliittisignaaliin, vaan sitä vastaanottavaan laitteeseen, kun oikea signaali peittyy häiriön vuoksi.
Häiriö vai häirintä?
Lentokoneissa havaittu navigaatiotarkkuuden heikentyminen voi olla joko tahallisesti aiheutettua tai muuta häiriötä, Juurakko-Lehikoinen sanoo.
Hän ei ota kantaa häiriöiden syyhyn, eikä sitä voi kilometrien korkeudessa mitata.
Suomessakin moni yksityisyydensuojaa syystä tai toisesta kaipaava käyttää pientä gps-jammeria eli laitetta, joka estää esimerkiksi puhelimen paikantamisen.
Vaikkapa auton tupakansytyttimestä virtansa saavan pienen laitteen signaali leviää kuitenkin myös ympäristöön ja voi estää paikannuslaitteiden toiminnan satojen metrien alueella.
Vastaavanlaisilla, suuremman tehon laitteilla voidaan tehdä laajempia häirintäalueita.
Ylen MOT -ohjelmassa vuosi sitten Suomen apulaispuolustusasiamiehenä Moskovassa toiminut Marko Eklund arvioi, että Suomessa aiemmin nähty GPS-häirintä oli tullut Venäjältä.
Venäjällä on elektronisen sodankäynnin tukikohtia Suomenlahdella ja Itämerellä muun muassa Kaliningradissa, Pietarissa, Kronstadtissa.
Suvi Juurakko-Lehikoisen mukaan Traficomin yksi perustehtäviä on seurata Suomen alueella taajuuksien käytettävyyttä, mahdollisia häiriöitä ja ”pitää taajuudet häiriöttöminä, siltä osin kuin siihen pystytään itse vaikuttamaan”.
Hänen mukaansa viime vuosina maan- ja merenpinnalla radiohäiriöt ovat jopa vähentyneet. Maanpäällisten GPS-häiriöiden määrät ovat pysyneet vähäisinä.
Tavallisilla gps-laitteiden käyttäjillä ei siis ole Juurakko-Lehikoisen mukaan syytä huoleen.
– Mutta on hyvä olla tietoinen, että häiriöitä voi tulla ihan normaalistikin. Sokeasti ei pidä luottaa oikeastaan mihinkään tekniikkaan, hän muistuttaa.