Sinebrychoffin taidemuseon uusin näyttely Veden elämää vie kauniiden järvi- ja merimaisemien äärelle. Se myös muistuttaa vesien ekosysteemin haavoittuvuudesta.
Vesi peittää lähes kolme neljäsosaa planeetan pinnasta.
– Vesi on innostava, vaihteleva, voimakas ja aina erilainen, näyttelyn koonnut amanuenssi Salla Heino sanoo.
– Veden ikuistaminen maalaukseen vaatii taitoa. Vesi on liikkeessä ja sen väri muuttuu.
Salla Heino esittelee öljyvärityön Kaislikko, jonka on maalannut taidemaalari Akseli Gallen-Kallela (1865–1931).
– Tämä on kiinnostava teos, Heino sanoo maalauksesta.
Taidemuseon näyttelyn teoksia yhdistävä teema on vesi.
Veden elämää tarkastelee ihmisen ja veden suhdetta taiteen näkökulmasta. Esillä on maalauksia, veistoksia, grafiikkaa ja nykytaidetta.
Näyttelyn vanhimmat työt ovat 1600-luvulta kuten hollantilaisen Abraham Storckin maalaus Satama Välimerellä.
Abraham Storck oli tunnettu etenkin merimaalauksistaan.
– Vanhemmassa taiteessa nähdään kauppalaivoja, haaksirikkoja ja kalastajia. Uudemmassa taiteessa näkyy jo vapaa-aika. Teoksissa oleillaan rannalla, purjehditaan ja uidaan, Salla Heino sanoo.
Heino muistuttaa, että ilmastonmuutos vaikuttaa pakolaisvirtoihin, ja monen konfliktin taustalta löytyy puhtaan juomaveden puute.
– Tuntui tärkeältä tehdä tästä teemasta näyttely. Varsinkin meiltä suomalaisilta helposti unohtuu, kuinka puhdas vesi on tärkeä osa koko maailman hyvinvointia.
Sinebrychoffin taidemuseo on saanut näyttelyyn teoksia lainaksi eri kokoelmista, muun muassa John Nurmisen Säätiöltä.
Säätiön päämääränä on meriluonnon, etenkin Itämeren, suojeleminen.
Meri- ja ympäristöbiologi Miina Mäki työskentelee John Nurmisen Säätiössä erityisasiantuntijana. Hän muistuttaa vesien ekosysteemin haavoittuvuudesta ja siihen kohdistuvista uhkista.
– Pääasiallinen uhka on tietenkin ilmastonmuutos ja sen vaikutukset: veden lämpeneminen pohjoisissa vesissä ja ravinteiden liikakuormitukset maalta vesistöihin.
Itämeren tila on edelleen huolestuttava.
– Rannikkovesien tilanne on parantunut 1970-luvulta esimerkiksi Helsingin edustalla, mutta kyllä tekemistä riittää.
– Meri on vastaanottanut kymmenien vuosien ajan liiallista ravinnekuormaa, joten tuloksia ei saada sormia napsauttamalla, Miina Mäki sanoo.
Mäen mielestä taide voi lisätä tietoisuutta vesien tilasta ja siten vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen.
– Ihmisille merkitykselliset asiat syntyvät yleensä tunteen kautta. Taideteokset herättävät mielenkiintoa ja tuovat tunneyhteyden mereen, vaikka ei itse asuisikaan sen rannalla.
Sinebrychoffin taidemuseon näyttely Veden elämää on avoinna 11.8.2024 saakka.