Venäjän presidentti Vladimir Putin on päättänyt uudesta suurhyökkäyksestä Ukrainaan, ja Ukraina yrittää nyt epätoivoisesti estää sen toteutumisen iskuilla öljynjalostamoihin.
Näin arvioi Turun kauppakorkeakoulun professori ja Venäjä-tutkija Kari Liuhto. Hän on seurannut Venäjää työkseen yli 30 vuotta.
Liuhdon näkemys on, että Putin aloittaa suurhyökkäyksensä kesän loppuun mennessä.
Hänen mukaansa uusi hyökkäys on varma, koska vilpillisesti valitun presidentin asema on tällä hetkellä epävakaa. Putin uskoo, että sodan jatkaminen saa kannatuksen kansalta.
– Suurhyökkäys on valitettavasti tulossa. Operaatio on jo alkanut. Ainoa asia, joka voi estää operaation onnistumisen on, että Ukraina saa nyt tykistöammuksia länneltä riittävän nopeasti, Liuhto sanoo.
Lännen aseapu Ukrainalle on takkuillut. EU-maat ovat muun muassa vedonneet sodan aiheuttamiin kustannuksiin.
Professorin mielestä Euroopassa ei täysin ymmärretä, mitä Venäjän hyökkäys onnistuessaan merkitsisi Euroopalle ja Ukrainan olemassaololle.
– Jos Venäjä onnistuu miehittämään Ukrainan, todennäköisesti tuhansia länsimielisiä ihmisiä yksinkertaisesti teloitetaan. Lisäksi alkaa miljoonien länsiukrainalaisten pako Eurooppaan.
– Tämä tulee Euroopalle todella kalliiksi, professori toteaa.
Professori myös muistuttaa, että Putin ei tyydy miehitettyihin Itä-Ukrainan alueisiin. Ukrainan jälkeen vuorossa ovat todennäköisesti Moldovan Transnistria ja Gagauzia.
Ukraina pelaa aikaa
Alkuvuonna Ukraina on iskenyt miehittämättömillä lennokeillaan laajalti eri puolille Venäjää.
Esimerkiksi tutkivien toimittajien verkosto The Insider on laskenut, että kuluvana vuonna Ukraina on tehnyt ainakin 15 droonihyökkäystä 13 polttoainejalostamoon.
The Insiderin mukaan hyökkäysten kohteena olevien laitosten öljynjalostuskapasiteetti on ainakin 178 miljoonaa tonnia öljyä vuodessa.
Ukrainalaisten mediaväitteiden mukaan kohteeksi joutuneista jalostamoista kahdeksan on vaurioitunut niin merkittävästi, että niiden toiminta on pysähtynyt. Niissä öljyä jalostetaan yhteensä 83 miljoonaa tonnin edestä vuodessa.
The Insiderin tietojen mukaan drooni-iskut ovat toistaiseksi vähentäneet Venäjän öljynjalostuskapasiteettia noin 46 miljoonaa tonnia vuodessa.
Liuhdon mukaan Ukrainan iskut öljynjalostamoihin ovat osa strategiaa, jolla Ukraina yrittää pelata itselleen aikaa aseavun saamiseksi.
Ukrainalaisten droonien hyökkäykset Venäjän jalostamoita vastaan ovat kehittyneet yhä järjestelmällisemmiksi, ja iskuja on tehty erityisesti jalostamoihin, joissa käsitellään dieseliä.
Esimerkiksi lauantaina Ukraina iski kolmeen Rosneftin öljynjalostamoon Samaran alueella, ukrainalaismediat kertoivat.
Ukraina on myös tehnyt droonihyökkäyksiä jalostamoihin kaukana rajaseudulta.
Ukraina on esimerkiksi tehnyt iskun Länsi-Venäjällä sijaitsevaan Kirišin öljynjalostamoon, joka sijaitsee 800 kilometrin päässä Ukrainasta.
Liuhdon mukaan on merkillistä, että ukrainalaiset eivät ole iskeneet Etelä-Venäjällä sijaitseviin Primorskiin ja Novorossijskiin, vaikka nämä ovat Venäjän suurimmat raakaöljyn vientisatamat.
Asiantuntija arvioi, että pienet öljynjalostamot ovat Ukrainalle tärkeämpiä kuin isot raakaöljysatamat, koska venäläiset panssarivaunut ja lentokoneet liikkuvat dieselpolttoaineella ja kerosiinilla.
Ukrainan tavoite on yksinkertaisimmillaan estää venäläisen sotilaskaluston liikkuminen, professori selittää.
Liuhto arvioi, että Ukrainan iskut jalostamoihin voivat lykätä Venäjän suurhyökkäystä muutamilla viikoilla.
”Putin on päättänyt, että suunnitelmat toteutetaan”
Venäjänkielinen riippumaton verkkolehti The Moscow Times arvioi maanantaina, että noin 13 prosenttia Venäjän öljynjalostusyksiköiden kokonaiskapasiteetista on hätäpysäytystilassa, samoin kuin yhdeksän prosenttia bensiiniä ja dieselpolttoainetta tuottavista jalostamoista.
Ukrainan drooni-iskut eivät olisi siis merkittävissä määrin onnistuneet estämään Venäjän öljynjalostusta.
Esimerkiksi Laukaansuun kaasuterminaalin iskun jälkeen laitos saatiin toimintakuntoon kahdessa viikossa.
Venäjällä on 30 suurta öljynjalostamoa ja 80 pientä jalostamoa, mutta niistä vain osa sijaitsee Venäjän länsiosissa.
Esimerkiksi Venäjän tärkeimpiin lukeutuva Omskin öljynjalostamo sijaitsee Länsi-Siperiassa, joka on ukrainalaisdroonien ulottumattomissa, ainakin toistaiseksi.
Vaikka Ukraina onnistuisi vaurioittamaan kaikkia Venäjän Euroopassa sijaitsevia öljynjalostamoja, Liuhdon mukaan se ei estäisi Venäjän mahdollista uutta hyökkäystä.
– Putin on päättänyt, että suunnitelmat toteutetaan taloudellisesta hinnasta riippumatta.
Asiantuntijan mukaan on selvää, että Venäjä mieluummin vähentää omia vientitulojaan öljytuotteiden viennistä kuin valitsee suurhyökkäyksen toteuttamatta jättämisen.
– Ukrainan iskut ovat lamauttaneet yli kymmenyksen Venäjän polttoaineentuotannosta, noin kymmenesosan öljy- ja lastauskapasiteetista ja viidesosan öljytuotteiden viennistä. Tämä viittaa siihen, että Putin varaa öljyä omalle armeijalle käyttöön, professori sanoo.
Lisäksi Liuhto ennustaa, että Ukrainan iskujen jatkuessa Valko-Venäjä alkaa lisätä öljytuotteiden vientiä Venäjälle.
Kuuntele myös:
